Poliitikkojen olemuksella ja puhetavalla on paljon väliä. Jos poliitikot kunnioittavat toisiaan, vastakkainasettelua syntyy vähemmän.
Suomi saa sunnuntai-iltana uuden presidentin tehtävän arvoisen kampanjoinnin päätteeksi. Toisen kierroksen aikana sekä Pekka Haavisto (vihr) että Alexander Stubb (kok) osoittivat, millainen arvo koko maalle on sillä, että intensiivinen työ hoidetaan loppuun asti toista ehdokasta kunnioittaen.
Stubb ja Haavisto kohtasivat toisensa kampanjan aikana julkisesti reilusti yli 50 kertaa. Se on valtava määrä. Paineet ovat olleet etenkin loppua kohti kovat, mutta kumpikaan ei ole sortunut kilpakumppanin mustamaalaukseen tai asiattomiin kommentteihin.
Kun katsoo maailman muiden demokratioiden – esimerkiksi Yhdysvaltojen – nykyistä poliittista kampanja- ja loanheittotyyliä, tällainen ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Sen arvo on myös tärkeää sanoa vaalipäivänä ääneen.
Vaikka presidentinvaalien kampanjointi lähti jopa liian varovaisesti ja värittömästi liikkeelle, loppua kohti päästiin myös kaivattuihin ehdokkaiden näkemyseroihin. Asiallisesti mutta silti suoraan.
Ehdokkaat osoittivat lisäksi, että rauhallisella ja usein jopa hyväntuulisella otteella voi vaikuttaa koko Suomeen ja kansaan. Poliitikkojen olemuksella ja puhetavalla on paljon väliä. Jos poliitikot aktiivisesti lietsovat ihmisiä vastakkain, vastakkainasettelua syntyy enemmän. Jos poliitikot kunnioittavat toisiaan, sillä on päinvastainen vaikutus.
Olisi tietysti naiivia ajatella, että rauhallinen kampanja olisi nyt noin vain poistanut suomalaisten keskuudesta pilkallisuuden, ilkeyden ja asiattomuuden. Näin ei tietenkään käynyt. Etenkin sosiaalinen media on ollut täynnä tölväisyjä, rumiakin. Ihminen on aina kyennyt olemaan sanoissaan ja teoissaan myös ilkeä, eikä mikään demokratia ole ollut tästä rasitteesta vapaa.
Demokratiassa johtajia ja päättäjiä ei myöskään valita vain rationaalisin perustein. Se, millaisen johtajan itselleen haluaa, on usein tunnetason asia. Äänestäjä voi hyvin karttaa jotakuta ehdokasta syistä, joita ei perustella vain logiikalla.
Henkilövaalissa tämä korostuu. Nyansseilla, olemuksella, jopa pukeutumisella tai puolisolla voi olla sellaista merkitystä, jota emme vaikkapa työhön rekrytoitaessa ajattelisi, saati hyväksyisi.
Tästä syntyy demokratioissa luontaista tunnetason kitkaa – ja myös rumasti puhumisen riski. Äänestäjän voi olla todella vaikea sietää sitä, että joku toinen tekee tyhmiltä vaikuttavia valintoja tyhmin perustein. Ja vaikea voi olla sietää myös sitä, että äänestäjän huonona pitämä ehdokas ylipäätään on toisella kierroksella. Joidenkin on vaikea sietää sitäkin suomalaista, joka ei sunnuntaina halua äänestää lainkaan.
Demokratiassa toisten ihmisten hyväksyminen puutteineen kaikkineen on kuitenkin juuri se arvo, josta meidän tulee pitää kiinni. Suomessa kaikille kuuluu äänioikeus ja vapaus päättää, käyttääkö tuota oikeuttaan.
Suomalaiset saivat silti seurata kokonaisuudessaan asiallista, monipuolista ja informatiivista kampanjaa. Tämä piti myös äänestäjät pääosin asiallisina. Medianäkyvyys oli rauhallista eikä kampanja ollut viihdesirkus, vaikka kepeämpiäkin ulottuvuuksia siihen mahtui.
Sekä Haavisto että Stubb ovat tehneet valtavasti töitä sen eteen, että monenlaiset ja monenikäiset ihmiset kiinnostuisivat presidentin tehtävistä ja tulevan presidentin ajatuksista. Tällaisessa on kosiskelun ja populismin riski, mutta molemmat ehdokkaat ovat pysyneet rajan paremmalla puolella. Molemmilla on silti ollut halu heittäytyä myös erikoisempiin tilaisuuksiin ja vastata monenlaisiin kysymyksiin.
Ehdokkaat ovat myös saaneet värvättyä paljon iloista ja kärsivällistä kampanjaväkeä, joka on pakkasviikoista huolimatta puurtanut ulkonakin täysin vapaaehtoisesti. Se jos mikä osoittaa, että vaalit voivat olla myös yhteisöllinen kokemus.
Tulevina vuosina eduskunta- ja kuntavaalien ehdokkaiden kannattaa ottaa tästä toisen kierroksen kampanjasta paljon mallia.
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.
Kolumni| Vaalikampanja näytti, että poliitikkojen rauhallisuus rauhoittaa myös äänestäjiä
10
36
11.02.2024
Poliitikkojen olemuksella ja puhetavalla on paljon väliä. Jos poliitikot kunnioittavat toisiaan, vastakkainasettelua syntyy vähemmän.
Suomi saa sunnuntai-iltana uuden presidentin tehtävän arvoisen kampanjoinnin päätteeksi. Toisen kierroksen aikana sekä Pekka Haavisto (vihr) että Alexander Stubb (kok) osoittivat, millainen arvo koko maalle on sillä, että intensiivinen työ hoidetaan loppuun asti toista ehdokasta kunnioittaen.
Stubb ja Haavisto kohtasivat toisensa kampanjan aikana julkisesti reilusti yli 50 kertaa. Se on valtava määrä. Paineet ovat olleet etenkin loppua kohti kovat, mutta kumpikaan ei ole sortunut kilpakumppanin mustamaalaukseen tai asiattomiin kommentteihin.
Kun katsoo maailman muiden demokratioiden – esimerkiksi Yhdysvaltojen – nykyistä poliittista kampanja- ja loanheittotyyliä, tällainen ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Sen arvo on myös tärkeää sanoa vaalipäivänä ääneen.
Vaikka presidentinvaalien kampanjointi lähti jopa liian varovaisesti ja........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Tarik Cyril Amar
Rachel Marsden
Bradley Blankenship
Michael Kwet
