Kun isänmaa kutsuu, vastaus on kyllä. Se on ollut Alexander Stubbin perustelu merkittäviin poliittisiin tehtäviin suostumisessa tai hakeutumisessa kerta toisensa jälkeen.

Isänmaa kutsui europarlamentaarikko Stubbin ulkoministeriksi Ilkka Kanervan (kok.) tekstiviestikohun seurauksena 2008. Käytännössä kutsuja oli pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin tehtävästä isänmaa kutsui pyrkimään kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi 2014, kun Kataisen loikka EU-komissaariksi jätti paikat avoimeksi.

Viimeksi isänmaa kutsui Stubbin presidenttiehdokkaaksi. Äänestäjät taas kutsuivat hänet seuraavaksi presidentiksi. Stubb on vastannut isänmaan kutsuun niin monesti, että sanoille on kertynyt uskottavuus. Enää pelkkä kutsuun vastaaminen ei vain riitä. Presidentiltä vaaditaan enemmän. Kuten Stubb itse vaalivoiton ratkettua totesi, presidentin tehtävä on ihmistä suurempi tehtävä. Ihminen sitä toki hoitaa jatkossakin.

Stubbin on seuraavaksi lunastettava käytännössä tuorein lupaus.

Stubbin on seuraavaksi lunastettava käytännössä tuorein lupaus eli kyettävä vaalikampanjan sloganin mukaan yhdistäväksi tekijäksi.

Presidentinvaalitapa ohjaa yleensä siihen, että Suomi jakautuu noin kahtia, niin nytkin. Ei ole helppo alkaa Suomen tärkeimmäksi yhdistäjäksi, kun lähes puolet kansasta on valinnut juuri toisen leirin. Kaiken lisäksi lähellä on epäreilu mittatikku, edeltäjä Sauli Niinistö: poikkeuksellisen kova kansansuosio ja turvallisuuspoliittisesti vahva rooli viime vuosina Suomen tiellä Natoon sekä puolustusyhteistyösopimukseen Yhdysvaltojen kanssa.

Stubbin jalat eivät Niinistön suuria saappaita suoraan täyttäisi. Ei ole tarvekaan. Tehtävän voi hoitaa hyvin, vaikka ei presidentin valtaoikeuksia aivan Niinistön laajuudella käyttäisikään. Tiettyjä Niinistö-yhtäläisyyksiä hyödyntämällä ja tämän viime vuosien toiminnan pohjalle rakentamalla Stubbin reitti koko kansan presidentiksi vaikuttaa mahdolliselta.

Kokoomustaustainen Niinistö piti riittävää etäisyyttä omaan puolueeseensa ja arvojohtajana korosti asioita, joille valtaosa suomalaisista pystyi nyökyttelemään hyväksyvästi. Stubbille etäisyyden ottaminen kokoomukseen lienee luontevaa. Jännitteitä osaan kokoomuksen puolue-eliitistä on jo pääministeriajoilta ja Petteri Orpon voitoksi kääntyneestä kokoomuksen puheenjohtajakisasta. Aika näyttää, millaisen roolin Stubb arvojohtajana ottaa ja miten onnistuu toimimaan hyvin liberaalina presidenttinä Suomessa, jossa merkittävä osa kansasta on presidenttiään konservatiivisempi. Yksi vaihtoehto on korosteinen pitäytyminen olennaisimmissa presidentin tehtävissä, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niiden rooli vain kasvaa jännitteiden lisääntyessä maailmalla.

Nato-jäsenyyden suosio on Suomessa jopa Niinistön suosion luokkaa. Stubbin Nato-mielisyys on nyt hänen vahvuutensa. Ennen Ukrainan sotaa se oli rasite.

Pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri ovat kokoomuslaisia, joten yhteinen sävel ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa löytyy. Ulkopolitiikassa ja kansainvälisillä kentillä vahvimmillaan oleva Stubb voi jatkossa hyödyntää vapaasti esiintymis- ja kielitaitoaan ja hurmata – ulkomailla. Suomessa on viisautta linja, johon hän tukeutui voiton varmistuttua: rauhallisuutta, maltillisuutta ja nöyryyttä korostava. Toisaalta Stubb voi turvallisin mielin rakentaa siltoja Suomessakin eri puolueisiin ja ryhmittymiin, kun Nato-kysymys ei enää erota. Niinistö ja muut Suomen Natoon luotsanneet poliitikot lisäsivät huomattavasti Stubbin mahdollisuuksia koko kansan presidentiksi.

QOSHE - Alexander Stubbin tie koko kansan presidentiksi voi hyvinkin kulkea olennaisimpiin keskittymisen kautta - Matti Pietiläinen
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Alexander Stubbin tie koko kansan presidentiksi voi hyvinkin kulkea olennaisimpiin keskittymisen kautta

9 1
12.02.2024

Kun isänmaa kutsuu, vastaus on kyllä. Se on ollut Alexander Stubbin perustelu merkittäviin poliittisiin tehtäviin suostumisessa tai hakeutumisessa kerta toisensa jälkeen.

Isänmaa kutsui europarlamentaarikko Stubbin ulkoministeriksi Ilkka Kanervan (kok.) tekstiviestikohun seurauksena 2008. Käytännössä kutsuja oli pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin tehtävästä isänmaa kutsui pyrkimään kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi 2014, kun Kataisen loikka EU-komissaariksi jätti paikat avoimeksi.

Viimeksi isänmaa kutsui Stubbin presidenttiehdokkaaksi. Äänestäjät taas kutsuivat hänet seuraavaksi presidentiksi. Stubb on vastannut isänmaan kutsuun niin monesti, että sanoille on kertynyt uskottavuus. Enää pelkkä kutsuun vastaaminen ei vain riitä. Presidentiltä vaaditaan enemmän. Kuten Stubb itse vaalivoiton ratkettua totesi,........

© Savon Sanomat


Get it on Google Play