Vappu on ollut yli 40 vuotta liputuspäivä Suomessa. Varsinkin työväen voimaa vaalivilla marsseilla liehutellaan edelleen enemmän punapohjaisia vasemmistopuolueiden ja SAK:n sekä ammattiliittojen lippuja kuin sinivalkoisia. Vappu on symbolisesti niin vahva päivä työväestön keskuudessa, että siitä ehti tulla työmarkkinakiistan tuorein sijaiskärsijä. Ei sentään ihan syyttä. Suhtautumisero vappuun valottaa myös työmarkkinakiistan asetelmaa.
Julkisuuteen tuli myöhemmin epävarmaksi määrittynyt tieto, että hallitus tavoittelisi poliittisia lakkoja rajoittavaa lainsäädäntöä voimaan toukokuun alusta eli vappuna. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto julkivakuutti, että se olisi samalla hallituksen hyökkäys ay-liikkeen pyhiä arvoja vastaan.
Hallituksen suunnasta taas vakuutellaan, ettei päätöksiä tai linjauksia ajoituksesta ole. Rivien välistä paistaa, ettei ole erityistä halua osua symbolisesti vahvaan päivään.
Mutta symboliikasta ei voi enää välittää, jos isänmaan etu vaatii, eräs keskeinen hallituspuolueen poliitikko kuitenkin muistuttaa ja viittaa mahdolliseen yleislakkoon.
Joko-tai-asetelma ei anna mahdollisuutta välittää sijaiskärsijöistä.
Työväen pitäessä vapaataan esimerkiksi moni maatalousyrittäjä on juhlinut vappua levittämällä lantaa pellolle. Ajoitus ei ole sattumaa. Samaa kaikua on Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen puheissa.
– Jos miettii, että tämän uudistuksen tavoitteena on saada suomalaisia töihin ja lakot loppumaan, niin sehän on mitä luontevin päivä ottaa käyttöön vappuna, hän totesi Ilta-Sanomille.
Toisille työn juhlassa korostuu työ, toisille mahdollisuus irtautua hetkeksi työstä. Vappuvapaa on yksi esimerkki aikojen saatossa kertyneistä, valtaosin hyvin perustelluista työntekijöiden eduista. Samaan aikaan hallituksen pyrkimys työllisyyden lisäämiseen sekä huoli investointilamasta ja julkisen velan rajusta kasvusta ovat kaikkien suomalaisten kannalta relevantteja, myös nyt lakkoilevien työntekijöiden.
Hallitus ei ole poistamassa jatkosodan aikaan annettua vappuvapaata. Heikentämässä työntekijöiden ja työttömien etuja kyllä. Suomalainen työntekijä tai työnhakija on todennäköisesti huolissaan juuri siitä, mutta palkansaajakeskusjärjestö SAK:lle suurin ongelma näyttäisi olevan paikallisen sopimisen laajeneminen järjestäytymättömiin yrityksiin.
Sopuja ei synny, koska työmarkkinakiistassa on kyse paljolti politiikasta, vallasta ja periaatteista. Eikä joko-tai-asetelma anna mahdollisuutta välittää sijaiskärsijöistä.
Ensimmäinen sotien jälkeinen oikeistohallitus haluaa eduskunnalle oikeuden myös työmarkkinoihin liittyviin lainsäädäntöuudistuksiin ilman ay-liikkeen vesitysoikeutta. Poliittisesti oikealle kallellaan olevassa Suomessa on ensimmäinen selkeä mahdollisuus siihen sotien jälkeen. Muutos siirtää samalla työmarkkinavääntöä yhä vahvemmin kulisseista ja kabineteista julkisen poliittiseen kiistelyn keskiöön.
Ay-liike taistelee uskottavuudestaan ja käyttää poliittisia lakkoja painostuskeinona, kun vielä voi. Hallituksen ajamat uudistukset eivät itsessään selitä järeitä lakkoja, vaan pelko niiden seurauksista, kuten työehtosopimusjärjestelmän rapautumisesta paikallisen sopimisen laajentuessa. Se vähentäisi liittojen valtaa ja sillä oikeutuu lakkojen kohdistaminen suurimpiin sijaiskärsijöihin, yrityksiin.
Isojen vientiyritysten lisäksi valtataistelu osuu moniin pieniin vientiyrityksiin ja alihankintaketjujen pienyrittäjiin. Viennin vetämättömyys ja varastojen täyttyminen iskee kovaa myös työntekijöihin. Nokian Renkaat ilmoitti perjantaina lomauttavansa 350 työntekijää. Rengasvarastot ovat täynnä.
Sijaiskärsijöistä ei ole vara välittää, koska kiistassa on niin vahva joko-tai-asetelma
18
1
22.03.2024
Vappu on ollut yli 40 vuotta liputuspäivä Suomessa. Varsinkin työväen voimaa vaalivilla marsseilla liehutellaan edelleen enemmän punapohjaisia vasemmistopuolueiden ja SAK:n sekä ammattiliittojen lippuja kuin sinivalkoisia. Vappu on symbolisesti niin vahva päivä työväestön keskuudessa, että siitä ehti tulla työmarkkinakiistan tuorein sijaiskärsijä. Ei sentään ihan syyttä. Suhtautumisero vappuun valottaa myös työmarkkinakiistan asetelmaa.
Julkisuuteen tuli myöhemmin epävarmaksi määrittynyt tieto, että hallitus tavoittelisi poliittisia lakkoja rajoittavaa lainsäädäntöä voimaan toukokuun alusta eli vappuna. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto julkivakuutti, että se olisi samalla hallituksen hyökkäys ay-liikkeen pyhiä arvoja vastaan.
Hallituksen suunnasta taas vakuutellaan, ettei päätöksiä tai linjauksia ajoituksesta ole. Rivien välistä paistaa, ettei ole erityistä halua osua symbolisesti........
© Savon Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Tarik Cyril Amar
Rami G Khouri
Dr Ramzy Baroud
Mort Laitner
Petra Lesjak Tušek
