Käytettävyyden merkitykseen havahduttiin isosti tammikuussa 1992, kun Airbus tuhoutui törmätessään laskeutumisen aikana vuoreen. Tutkinta paljasti, että autopilotin käyttöliittymä oli epähavainnollinen ja altis kohtalokkaille virheille.
Vähän myöhemmin kotisivut ja matkapuhelimet tekivät käytettävyydestä muotitermin, jota alettiin opettaa ohjelmoijille ja suunnittelijoille.
Miksi siis huonoon käytettävyyteen törmää aiempaa useammin?
Ensin hyvät uutiset: nettisivujen käytettävyys on parantunut kohisten. Sivut ovat selkeitä ja vakioelementit löytyvät tutuilta paikoilta. Vierasta ei enää kiusata ensimmäiseksi organisaatiokaaviolla, vaan relevanteilla tuotteilla ja palveluilla. Ärsyttävät evästekyselyt ovat lakisääteisiä, joten niistä on turha valittaa.
Pienemmät sivustot tehdään usein yhteen pötköön, jolloin koko sisällön näkee vierittämällä hiiren rullaa. Nopeaa ja tehokasta, ilman kikkailua.
Muutamia huonosti suunniteltuja sivuja löytyy, jopa julkishallinnosta, mutta silloin kyse lienee vanhasta painolastista. Yrityksille erikoisuuden tavoittelu ja ylipursuava graafisuus saattavat olla tietoinen valinta. Tyytymätön kävijä voi aina mennä muualle.
Huono käytettävyys kiusaa etenkin automaateilla ja itsepalvelussa. Esimerkiksi auton pysäköinnistä maksettiin ennen kolikoilla, mikä oli hyvin yksinkertaista. Nyt vaihtoehtona on puolisen tusinaa erilaista mobiilisovellusta. Kaikki vaativat rekisteröitymistä, tunnuksia ja salasanoja.
Kahvia saadakseen pitää asioida automaateilla, jotka kaikki toimivat hieman eri tavalla. Aivan kuin jokaisen suunnittelijan kunnia-asiana olisi tehdä oman näköisensä käyttöliittymä. Koskaan ei tiedä, mihin kahvikuppi pitää asettaa, mitä nappia painaa ja miten kahvista maksetaan.
Kodin elektroniikassa saman laitteen tulee kelvata myyntiin eri maissa, joten selittäviä tekstejä ei voi käyttää, vaan toiminnot on merkittävä vaikeaselkoisilla symboleilla.
Myös design ajaa helposti käytettävyyden edelle. Uudet hanat ovat kyllä tyylikkäitä, mutta arvailun varaan jää, mistä vesi tulee ja mistä lämpötilaa voi säätää.
Ei ihme, että jokainen meistä tuntee välillä itsensä tyhmäksi.
Nettipalvelussa käyttöliittymän pitäisi skaalautua niin 34 tuuman jättimonitorille kuin pienelle mobiililaitteelle. Kun päätelaitteiden omia erikoispiirteitä ei voi hyödyntää, on pakko tehdä kompromisseja.
Käyttäjäkunta on aiempaa heterogeenisempi – osa käyttäjistä on hyvinkin kokeneita, osa aloittelijoita. Osa haluaa harvinaisia toimintoja, useimmille riittävät peruspalvelut. Kaikki eivät osaa suomea lainkaan, ja kulttuurinen tausta voi olla tyystin erilainen.
Kesällä 2025 voimaan tuleva esteettömyysdirektiivi velvoittaa suunnittelemaan palvelut niin, että ne ovat myös heikkonäköisten ja vammaisten saavutettavissa. Jälleen lisää kiviä suunnittelijoiden rekeen.
Yksi asia yhdistää kaikkia käyttäjiä: heidän keski-ikänsä nousee koko ajan. Aivan uusien asioiden oppiminen hidastuu, joten kaiken pitäisi olla entistä selkeämpää. Toimintoja pitäisi mieluummin karsia kuin lisätä.
Tässä ristiaallokossa hyvä käytettävyys tuntuu mahdottomalta yhtälöltä.
Jotain voidaan tehdä. Nettipalveluita pitää testata paremmin kohdeyleisöllä, eikä jokaisen suunnittelijan tarvitse keksiä pyörää uudelleen.
Käyttäjien pitää antaa nykyistä hanakammin palautetta. Taistelin pitkään verkkopankin päiväyskentän kanssa, johon ei pystynyt mitenkään järkevästi kirjoittamaan maksupäivää. Lopulta ärtynyt kommentointi somessa sai pankin korjaamaan ilmeisen virheensä.
Kävi ilmi, että moni muukin oli tuskaillut asiasta, mutta ei antanut palautetta, koska ei uskonut sen vaikuttavan mihinkään. Joku epäili vian olevan omassa selaimessa tai ratin ja penkin välissä.
Ajan myötä ainoa tie on tekoälyn hyödyntäminen. Automaattien pitää oppia ymmärtämään puhetta ja ihmisen elekieltä niin hyvin, että ne osaavat palvella ihmisen tapaan.
Silloin käytettävyyden ympyrä vihdoin sulkeutuu.
Palautteesi voi tehdä verkkopalvelusta paremman
50
3
06.05.2024
Käytettävyyden merkitykseen havahduttiin isosti tammikuussa 1992, kun Airbus tuhoutui törmätessään laskeutumisen aikana vuoreen. Tutkinta paljasti, että autopilotin käyttöliittymä oli epähavainnollinen ja altis kohtalokkaille virheille.
Vähän myöhemmin kotisivut ja matkapuhelimet tekivät käytettävyydestä muotitermin, jota alettiin opettaa ohjelmoijille ja suunnittelijoille.
Miksi siis huonoon käytettävyyteen törmää aiempaa useammin?
Ensin hyvät uutiset: nettisivujen käytettävyys on parantunut kohisten. Sivut ovat selkeitä ja vakioelementit löytyvät tutuilta paikoilta. Vierasta ei enää kiusata ensimmäiseksi organisaatiokaaviolla, vaan relevanteilla tuotteilla ja palveluilla. Ärsyttävät evästekyselyt ovat lakisääteisiä, joten niistä on turha valittaa.
Pienemmät sivustot tehdään usein yhteen pötköön, jolloin koko sisällön näkee vierittämällä hiiren rullaa. Nopeaa ja tehokasta, ilman kikkailua.
Muutamia huonosti suunniteltuja sivuja löytyy, jopa........
© Tivi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Tarik Cyril Amar
Rami G Khouri
Bradley Blankenship
