Olisiko luottamuksen rakentaminen kokeilemisen arvoinen keino poistaa häirikön leimaa sitä kantavan harteilta, kysyy Tiina Keskinen kolumnissaan.

Häirikkö sotkee koulun arjen, hän ei alistu sääntöihin, ei kunnioita opettajia, ei menesty opinnoissa, hänellä ei ole käytöstapoja. Häirikkö on koulun hylkiö, pohjasakkaa.

Koululla on erilaisia tapoja yrittää nujertaa häirikkö; on kasvatuskeskustelua, jälki-istuntoa, koulusta erottamista, koulun vaihtoa. Järeämpiä aseita pitäisi olla, mutta koululta on viety tehokkaat keinot pois, niin sanotaan, kun puhutaan häiriköstä. Että ei ole aseita eikä keinoja taltuttaa ilkimystä, epätoivottua henkilöä, persona non grataa.

Koulun arkea kuormittavat muutkin kuin häiriköt; on masentuneita, oppimisvaikeuksista kärsiviä, yksinäisiä, levottomia. Heidän kohdalla puhutaan siitä, miten näitä oppilaita voisi auttaa ja tukea. Mutta häiriköt ansaitsevat aina rankaisua, ei tukea.

Jos opettaja pääsee kurkistamaan häirikön sisimpään, saattaa ajatus häiriköstä muuttua. Eräs häirikkö purskahti aikoinaan itkuun, kun kysyin, miten hän jaksaa vetää kovaa rooliaan päivästä toiseen. Toisen häirikön kanssa jutellessani hän raapi päätään ja sanoi, että haluaisi olla mukavampi.

Viime keväänä pyysin erästä koulumme häiriköksi sanottua oppilasta pitämään puheen kevätjuhlassa. Hän hämmästyi: minäkö? Hän pyysi aikaa miettiä ja sanoi olevansa aika ujo.

Noh, hän piti puheen, joka alkoi näin: “Kuinka moni teistä pelkäsi tulla kouluun syksyllä?” Käsiä nousi, puhuja nyökkäsi ja sanoi: “Niin pelkäsin minäkin aikoinaan. Siksi päätin alkaa häiriköksi. Että kukaan ei enää kiusaisi, niin kuin alakoulussa oli tapahtunut.” Puhe hiljensi juhlasalin ja antoi ajattelemisen aihetta.

Samainen oppilas laittoi minulle hetki sitten viestin: ”Moi Tiina! Tää on nyt tällanen ihan paniikkiviesti, kun en tiedä kenen puoleen kääntyä, mutta tarvisin mielipiteen onks yks teksti hyvä, kun kouluun täytyi tehdä teksti omasta huoneesta ja mietin osaanko mä ees kirjoittaa….”

Lukiessani hänen herkkää tekstiään olin iloinen, että hän avasi ajatusmaailmaansa minulle. Kirjoittajan luvalla tässä pätkä “kovanaaman” tekstistä:

”Henkiset sotkut, ongelmat, huonot ja hyvät hetket muuttaa huoneeni tunnelmaa. Joskus kun olen täysin yksin täällä, minua ahdistaa ajatukset päässäni, silloin yritän juosta niitä karkuun…mutta kun karkuun ei pääse, ne pitää kohdata. Huoneeni turvallista tunnelmaa luo myös se, kuinka tiedän, että tuki, turva ja apu eli rakas perheeni on vain yhden oven avauksen päässä…äiti valittamassa ja välittämässä…”

Koulussa ei pitäisi olla yhtään nuorta, joka kokee olevansa pohjasakkaa. Olisiko luottamuksen rakentaminen kokeilemisen arvoinen keino poistaa häirikön leimaa sitä kantavan harteilta?

Kirjoittaja on filosofian maisteri, kolumnisti, sanataideohjaaja, kirjailija

QOSHE - Sunnuntaivieras | Koulun häirikköä pyydettiin pitämään puhe kevätjuhlassa – Sanat hiljensivät koko yleisön - Tiina Keskinen
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Sunnuntaivieras | Koulun häirikköä pyydettiin pitämään puhe kevätjuhlassa – Sanat hiljensivät koko yleisön

12 0
11.11.2023

Olisiko luottamuksen rakentaminen kokeilemisen arvoinen keino poistaa häirikön leimaa sitä kantavan harteilta, kysyy Tiina Keskinen kolumnissaan.

Häirikkö sotkee koulun arjen, hän ei alistu sääntöihin, ei kunnioita opettajia, ei menesty opinnoissa, hänellä ei ole käytöstapoja. Häirikkö on koulun hylkiö, pohjasakkaa.

Koululla on erilaisia tapoja yrittää nujertaa häirikkö; on kasvatuskeskustelua, jälki-istuntoa, koulusta erottamista, koulun vaihtoa. Järeämpiä aseita pitäisi olla, mutta koululta on viety tehokkaat keinot pois, niin sanotaan, kun puhutaan häiriköstä. Että ei ole aseita eikä keinoja taltuttaa ilkimystä, epätoivottua henkilöä, persona non grataa.

Koulun arkea kuormittavat muutkin kuin........

© Aamulehti


Get it on Google Play