Suomen perustuslaissa ei puhuta sanallakaan arvojohtajuudesta unilukkarista puhumattakaan, muistuttaa Aamulehden uutispäällikkö Vesa Laitinen.
Presidentinlinnassa isännöi kohta uusi prensidentti. Kuva: Seppo Kärki / Sanoman arkisto
Aamulehti
Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys on päättynyt. Siispä on sopiva aika tehdä lyhyt välitilinpäätös.
Vaalikampanjan aikana on useaan kertaan puhuttu siitä, kuinka presidentti on ulko- ja turvallisuuspoliittisten velvollisuuksiensa lisäksi arvojohtaja.
Näin väittäessään media ja ehdokkaat johtavat äänestäjiä tavallaan harhaan. Suomen perustuslaissa ei nimittäin mainita sanallakaan siitä, että presidentin kuuluisi muiden tehtäviensä ohessa johtaa vielä kansakunnan arvoja.
Tämä vaikeasti kitkettävä väärinkäsitys johtuu varmasti nykyisestä presidentistämme. Hänelle on pitkän työuransa, luonteensa, karismansa ja kahden presidenttikautensa aikana muodostunut sellaista ylimääräistä arvovaltaa, jota jotkut voivat myös arvojohtajuudeksi kutsua.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tämä piirre periytyisi laisinkaan tulevalle presidentille. On peräti todennäköistä, että päivänpolitiikkaa pyörittävät ministerit ja hallituspuolueiden puheenjohtajat pitävät mielellään presidentin etäällä päätöksenteosta. Varsinkin jos sattuvat edustamaan eri taustapuoluetta ja ideologiaa kuin presidentti.
Onko tällaiseen yksityiskohtaan tarttuminen sitten saivartelua? Mielestäni ei, sillä arvojohtajuuden korostaminen voi vaikuttaa ihmisten äänestyspäätökseen ja saada heidät kuvittelemaan, että presidentillä on arvovaltansa ansiosta mahdollisuus puuttua asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Vielä arveluttavampaa on, jos ehdokkaiden taustajoukot käyttävät arvojohtajuuden korostamista tietoisesti vaaliaseena.
Toki on myönnettävä, että emme tiedä, kuinka voimakkaasti ja tuloksekkaasti nykyinen presidentti ja hänen edeltäjänsä ovat vaikuttaneet päivänpolitiikan kulisseissa. Toisaalta emme myöskään välttämättä kuule, jos vaikuttamisyritykset ovat epäonnistuneet tai jos ne on peräti tylysti tyrmätty.
Tarkistin varmuuden vuoksi perustuslaista myös sen, edellytetäänkö tulevan presidentin olevan ”kansakunnan unilukkari”. Kas, siitäkään ei yllättäen ollut minkäänlaista mainintaa.
Herää siis kysymys, pitäisikö a) perustuslakia uudistaa vai b) keskittyä puhumaan niistä presidentin tehtävistä, jotka perustuslakiin on kirjattu.
Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö
Kommentti| Tuleva tasavallan presidentti on myös arvojohtaja – ja millähän perusteella?
13
0
06.02.2024
Suomen perustuslaissa ei puhuta sanallakaan arvojohtajuudesta unilukkarista puhumattakaan, muistuttaa Aamulehden uutispäällikkö Vesa Laitinen.
Presidentinlinnassa isännöi kohta uusi prensidentti. Kuva: Seppo Kärki / Sanoman arkisto
Aamulehti
Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys on päättynyt. Siispä on sopiva aika tehdä lyhyt välitilinpäätös.
Vaalikampanjan aikana on useaan kertaan puhuttu siitä, kuinka presidentti on ulko- ja turvallisuuspoliittisten velvollisuuksiensa lisäksi arvojohtaja.
Näin väittäessään media ja ehdokkaat johtavat äänestäjiä tavallaan harhaan. Suomen........
© Aamulehti
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Ali Fathollah-Nejad
Rami G Khouri
