Suomessa jokainen hallitus on vuonna 2007 aloittaneesta Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksesta alkaen velkaannuttanut isänmaata lisää. Tänä vuonna valtion nettolainanoton tarve yltää noin 13 miljardiin euroon.

Myös vuosina 2022 ja 2023 vastaava luku oli 13–14 miljardia euroa vuosittain. Vuotuista ylivelkaantumista kuvaavassa luvussa on yksitoista numeroa, joista yhdeksän on nollia.

Suomen valtionvelka kohosi helmikuussa jo 162 miljardiin euroon. Mummon markoissa velka hipoo jo biljoonaa. Velkavuoressa on rinnettä kiivettävänä 15–74-vuotiasta työllistä kohden 62 000 euroa. Ottaisitko tällaisen lisävelan omiin nimiisi?

Ongelma on, että Suomen bkt asukasta kohti on edelleen jotakuinkin vuoden 2007 tasolla. Velkavuori on valtavalla kasvullaan siis erkaantunut valtion velanhoitokyvyn perustana olevien tulojen kehityksestä.

Jonkinlainen lapsiviha on ilmentynyt yhteisen talouden hoidossa.

Maanantaina astuivat voimaan Petteri Orpon (kok.) velkaantumisen taittamiseen pyrkivän hallituksen muutokset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan. Voimaan astui työttömyysturvan työtulojen suojaosan poisto, minkä lisäksi työttömyysturvan lapsikorotuksetkin poistuivat.

Muutokset koskettavat muun muassa yksinhuoltajia, yksin asuvia ja matalapalkka-aloilla työskenteleviä. Olivatpa he syyllisiä valtion talousahdinkoon tai eivät, varmaa on, että tuoreista muutoksista kärsii välillisesti myös joukko syyttömiä – lapset.

Poliittinen lapsirakkaus on näkynyt lähinnä ilmastoasioiden edistämisessä, mutta jonkinlainen lapsiviha on ilmentynyt yhteisen talouden hoidossa – onhan jokainen velkaeuro lykättyä verotusta seuraavalle sukupolvelle. Jo yli 15 vuoden ajan kohti velkaorjuutta kulkeneen valtion lapset kohtaavat mittavan maksutaakan ja elintason leikkauksen, jos ei talouskasvu jostain ilmaannu.

Suomessa on elätelty liian ruusuista kuvaa yhteiskunnan kyvystä ylläpitää tukiaan ja palveluitaan. Osa on rohkaistunut perustamaan perheen. Tämä osa on kuitenkin ollut pieni, sillä nykysyntyvyydellä Suomessa voi olla 90 vuoden kuluttua enää alle miljoona nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläistä.

Epävarmuuden ilmapiirissä – ilmasto, oma talous ja Venäjä – ei tule ensimmäisenä mieleen alkaa perhettä perustaa. Jatkossa syntyvyyden näkymä on yhä synkempi.

Suomen valtio elää liiaksi yli tulojensa ja kipeitä toimia pitää tehdä. Siksi nyt tarvittaisiin järjestöjen, harrastusseurojen ja seurakuntien kaltaiset toimijat voimallisesti mukaan lapsi- ja nuorisotyöhön. Samalla lastensuojelun ja mielenterveyden panostukset kannattaisi tavalla tai toisella vähintään kaksinkertaistaa.

Maan hallitus säästäisi pitkällä ajalla, jos se kompensoisi säästötoimiensa kolhuja lapsille nykyhetkessä. Lasten pitäisi nähdä tulevaisuutensa valoisana, itsensä yhteiskuntaan osallisena ja myöhemmin työelämä kiinnostavana. Jos näin ei käy, putoaa eläkejärjestelmämme pohjasta viimeinenkin kannake.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

QOSHE - Jukka Oksaharjun Vierailija-kirjoitus | Pelastakaa lapset näköalattomuudelta - Jukka Oksaharju
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Jukka Oksaharjun Vierailija-kirjoitus | Pelastakaa lapset näköalattomuudelta

20 0
04.04.2024

Suomessa jokainen hallitus on vuonna 2007 aloittaneesta Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksesta alkaen velkaannuttanut isänmaata lisää. Tänä vuonna valtion nettolainanoton tarve yltää noin 13 miljardiin euroon.

Myös vuosina 2022 ja 2023 vastaava luku oli 13–14 miljardia euroa vuosittain. Vuotuista ylivelkaantumista kuvaavassa luvussa on yksitoista numeroa, joista yhdeksän on nollia.

Suomen valtionvelka kohosi helmikuussa jo 162 miljardiin euroon. Mummon markoissa velka hipoo jo biljoonaa. Velkavuoressa on rinnettä kiivettävänä 15–74-vuotiasta työllistä kohden 62 000 euroa. Ottaisitko tällaisen lisävelan omiin nimiisi?

Ongelma on, että Suomen bkt asukasta kohti on edelleen jotakuinkin vuoden 2007 tasolla. Velkavuori on........

© ESS


Get it on Google Play