Enpä olisi pikkupoikana voinut kuvitella, että kotipaikkani naapurikylässä Vartiuksessa todistetaan joitakin vuosikymmeniä myöhemmin suurta kansainvälistä uutistapahtumaa. Lapsuudessani puhuttiin, että vaikka Kainuun itäisiltä kolkilta oli valtakunnan rajalle vain 10 kilometriä, seutu oli maailman turvallisimpia.
Silloin vannottiin Finn-Stroin nimiin. Se oli yhteenliittymä, joka toteutti suuria rakennushankkeita 1970- ja 80-lukujen Neuvostoliitossa. Yksi niistä oli kokonaisen kaupungin pystyttäminen Kostamukseen. Moni eteläsuomalainen muutti työn ja toimeentulon perässä Kuhmoon. Kyläkoulussammekin oli tyttöjä ja poikia, jotka eivät olleet paljasjalkaisia kainuulaisia. Kuhmossa oli 1980-luvun alussa lähes 14 000 asukasta. Nyt heitä on alle 8 000.
Rajanylityksissä nähtiin poikkeuksellinen vilske 1990-luvun alkupuolella. Turistiretket Kostamuksen kaivoskombinaatille olivat erityisen suosittuja, ja bussit kuljettivat ryhmämatkalaisia rajan taakse aina Oulusta asti. Syynä oli lainsäädäntö, joka salli alkoholin maahantuonnin siitäkin huolimatta, että perillä ei viivytty yön yli. Sitten laki tiukkeni ja suomalaisten mielenkiinto vod... kaivosta kohtaan lopahti.
Neuvostoliiton romahdettua tulivat äkkirikkaat. Tuntui kornilta, että Kainuun teillä vastaan tulleissa mersuissa oli venäläiset rekisterikilvet kun suomalaiset ajelivat Ladoilla. Venäläisturistit varasivat paikallisesta lomakylästä kaikki moottorikelkat viikoksi. He olivat myös sopineet jäänmurtajaristeilystä Lappiin. Kaikki maksettiin etukäteen. Turisteja ei kuitenkaan näkynyt koskaan. Kelkat jäivät seisomaan pihaan ja lomakylän yrittäjät olivat sen viikon jälkeen yhtä jäänmurtajaristeilykokemusta rikkaampia.
Sopimuksen pitää joustaa ja lakia on voitava soveltaa luovasti.
Putin tuli valtaan vuonna 2000, ja tsetseenien kurittamisen jälkeen hän havahtui siihen, että sen läntiset liittolaiset alkoivat kadota. Aiemmin Neuvostoliiton miehittämät Baltian maat hyppäsivät miltei samalla ovenavauksella sekä EU:n että Naton jäseneksi vuonna 2004. Samassa rytäkässä Natoon liittyivät myös monet entiset Varsovan liiton jäsenmaat.
Georgia ei ehtinyt. Putin puhalsi pelin poikki ja käynnisti sodan 2008. Sitä seurasi pitkä jäätynyt konflikti ja maan EU-haaveet kariutuivat. Saman Venäjä teki Ukrainalle vuonna 2014 miehitettyään Krimin.
Nyt Suomi on Venäjän silmissä ei-ystävällinen maa. Vaikka olemme olleet henkisesti länttä jo vuosikymmeniä, vasta Nato-jäsenyys taisi alleviivata tämän lopullisesti venäläisten silmissä. Koska Suomi on Natossa, Venäjällä on tarve kiusata meitä ja rakentaa tilanteita, joita se voi käyttää omassa sisäisessä informaatiovaikuttamisessaan Suomea vastaan. Koska Suomi on Natossa, rajan yli ei kuitenkaan vyörytetä tankkeja vaan pyöräileviä turvapaikanhakijoita.
Tämä sitoo viranomaisten resursseja ja vie tilan kaikelta muulta poliittiselta keskustelulta. Venäjä myös testaa, miten Suomi reagoi. Baltian maat ja Puola pysäyttävät turvapaikanhakijat ns. push out -periaatteella. Tulijoita ei päästetä rajan yli, jolloin heille ei synny oikeutta hakea turvapaikkaa. Siinä koetellaan kansainvälisten sopimusten rajoja. Mutta eipähän ole tulijoitakaan ollut alun kokeilujen jälkeen. Suomi yrittää tasapainoilla oman turvallisuuden ja kansainvälisten sopimusten välimaastossa.
Vaan ihmeellinen on se sopimus, joka ei näe todellista tilannetta. Ja väärä on laki, joka ei ole Suomen turvan tae vaan sen este. Kriittisessä tilanteessa sopimuksen pitää joustaa ja lakia on voitava soveltaa luovasti ennen kuin sitä ehditään muuttaa.
Markus Pirttijoen kolumni | Pikkupojan silmin Venäjän raja näytti kovin erilaiselta kuin se on nyt
11
1
26.11.2023
Enpä olisi pikkupoikana voinut kuvitella, että kotipaikkani naapurikylässä Vartiuksessa todistetaan joitakin vuosikymmeniä myöhemmin suurta kansainvälistä uutistapahtumaa. Lapsuudessani puhuttiin, että vaikka Kainuun itäisiltä kolkilta oli valtakunnan rajalle vain 10 kilometriä, seutu oli maailman turvallisimpia.
Silloin vannottiin Finn-Stroin nimiin. Se oli yhteenliittymä, joka toteutti suuria rakennushankkeita 1970- ja 80-lukujen Neuvostoliitossa. Yksi niistä oli kokonaisen kaupungin pystyttäminen Kostamukseen. Moni eteläsuomalainen muutti työn ja toimeentulon perässä Kuhmoon. Kyläkoulussammekin oli tyttöjä ja poikia, jotka eivät olleet paljasjalkaisia kainuulaisia. Kuhmossa oli 1980-luvun alussa lähes 14 000 asukasta. Nyt heitä on alle 8 000.
Rajanylityksissä nähtiin poikkeuksellinen vilske 1990-luvun alkupuolella. Turistiretket Kostamuksen kaivoskombinaatille olivat........
© ESS
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Tarik Cyril Amar
Mort Laitner
Rachel Marsden
Bradley Blankenship
Michael Kwet
