Nato-maiden johtajat kokoontuvat heinäkuussa juhlimaan 75-vuotiasta Natoa Washingtonin huippukokoukseen. Aika ja paikka eivät ole sattumaa, vaan osa Joe Bidenin presidentinvaalikampanjaa.
Suomalaista Nato-keskustelua ovat hallinneet presidenttiehdokkaiden näkemykset Suomen ja Naton suhteesta. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) nappasi maanantaina puheenvuoron ja muistutti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan, että kannat Nato-asioissa pyöritetään pitkälti puolustushallinnossa.
Häkkänen nosti esiin Naton ensi kesän huippukokouksen ja Suomen tavoitteet Washingtonin kokouksessa, jossa Suomea edustaa uusi presidentti. Häkkäsen mukaan Suomi toivoo, että Nato esiintyy vahvana ja yhtenäisenä ja sitoutuu Ukrainan aseistamiseen ja rahoittamiseen. Hyvä toive, sillä tukipaketit ovat jumissa niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssakin. Samoin Naton toivotaan vahvistavan puolustusteollisuutta ja varautumista kyberuhkiin.
Tavoitteet ovat itsestään selviä, ja Häkkäseltä kuultiinkin Naton pr-puhetta. Mutta sitä tarvitaan. Yhtenäisyys on tiukassa.
Nato juhlii tänä vuonna 75-vuotispäiväänsä. Merkkipäivää ei vietetä perustamispäivänä 4. huhtikuuta, vaan heinäkuussa Naton huippukokouksessa Washingtonissa – viikkoa ennen kuin republikaanipuolue pitää puoluekokouksen, jossa se sinetöi presidenttiehdokkaansa. Näyttää siltä, että nimitetyksi tulee Donald Trump.
Paikka ja aika eivät ole sattumaa, vaan Nato joutuu keskelle Yhdysvaltojen vaalitaistelua. Presidentti Joe Bidenin on päästävä kiittelemään Euroopan maita puolustusmenojen nostosta ja tuesta Ukrainalle. Eurooppalaiset juhlivat mukana peläten Trumpin paluuta.
Suomi on pian nähnyt ensimmäisen vuodenkierron Naton jäsenenä. Naton intressi ei aina ole sama kuin huippukokouksen isäntämaan. Nato on poliittisten ristiriitojen täyttämä, eikä Eurooppa seiso turvallisuuspoliittisesti omilla jaloillaan.
Länsi ei aseistanut Ukrainaa niin, että Ukrainan vastahyökkäystä voisi sanoa menestykseksi. Ukrainaa ei myöskään kutsuta Naton jäseneksi, mutta jotenkin Ukrainaa on kannustettava. Se on tehtävä ennen Washingtonin kokousta, ettei Ukrainan pettymys purkaudu riitelynä kokouksessa.
Yhdysvallat haluaa, että Washingtonissa näkyy myös puolustusteollisuus, jotta Biden voi kehua Naton tuovan työpaikkoja.
Suomen uusi presidentti on jonotuslistalla Valkoiseen taloon, mutta vielä ensitreffeistä Bidenin kanssa ei tiedetä. Naton lisäksi kaikenlaista kahdenvälistäkin Yhdysvaltojen kanssa on vireillä. Häkkänen kertoi Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusvoimien sopivan pian yhteistyöstä kyberpuolustuksen alalla.
Paljon on liikkeellä, ja nyt puolustushallinnossa määritellään Suomen Nato-jäsenyyden peruslinjauksia.
Petteri Orpon (kok) hallitus haluaa Suomeen Naton läsnäoloa, kuten alueellisen esikunnan, jos sellainen on suunnitteilla. Parhaillaan Naton monikansallisia EFP-joukkoja (Enchanced Forward Presence) muokataan uusiksi. Konseptia kutsutaan nyt FLF-joukoiksi (Forward Land Forces). Kyse on kahdeksasta prikaatin vahvuisesta joukkokokonaisuudesta Naton etulinjan alueilla. Sitä Suomikin on, ja on kiinnostavaa, mitä FLF tarkoittaa Suomelle.
Maanantaina Häkkänen sanoi, että Nato-mailla on vaikeuksia saada kokoon määrältään ja laadultaan riittävät joukot Naton joukkokokonaisuuksiin. ”Lisäksi suunnitelmien toimeenpantavuus vaatii riittävät toimivaltuudet Naton Euroopan-joukkojen komentajalle”, hän muistutti.
Suomi toimittaa ne joukot ja suorituskyvyt, joita Nato on Suomelta pyytänyt, Häkkänen sanoi. Puolustuspolitiikassa Häkkänen edustaa kuitenkin enemmänkin niitä, jotka pitäisivät suomalaissotilaat Suomessa. Pian nähdään, syntyykö tästä jonkinlainen jännite hallituksen ja uuden presidentin välille.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Kolumni| Nato joutuu keskelle Yhdysvaltojen vaalitaistelua
16
1
25.01.2024
Nato-maiden johtajat kokoontuvat heinäkuussa juhlimaan 75-vuotiasta Natoa Washingtonin huippukokoukseen. Aika ja paikka eivät ole sattumaa, vaan osa Joe Bidenin presidentinvaalikampanjaa.
Suomalaista Nato-keskustelua ovat hallinneet presidenttiehdokkaiden näkemykset Suomen ja Naton suhteesta. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) nappasi maanantaina puheenvuoron ja muistutti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan, että kannat Nato-asioissa pyöritetään pitkälti puolustushallinnossa.
Häkkänen nosti esiin Naton ensi kesän huippukokouksen ja Suomen tavoitteet Washingtonin kokouksessa, jossa Suomea edustaa uusi presidentti. Häkkäsen mukaan Suomi toivoo, että Nato esiintyy vahvana ja yhtenäisenä ja sitoutuu Ukrainan aseistamiseen ja rahoittamiseen. Hyvä toive, sillä tukipaketit ovat jumissa niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssakin. Samoin Naton toivotaan vahvistavan puolustusteollisuutta ja varautumista........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
