Tulevalla presidentillä Alexander Stubbilla on omaa kokemusta pääministerin ja presidentin suhteessa ilmenneistä jännitteistä. Se voi auttaa hahmottamaan, ettei kaiken tarvitse jatkua entisellään.
Presidentti Sauli Niinistö piti koko kautensa ajan tarkkaan huolta valtaoikeuksistaan. Viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan Niinistö kehaisi, miten hyvin yhteistyö toimi: ”Olen aina pitänyt ensiarvoisen tärkeänä vahvan yhteydenpidon eduskuntaan, väliin mielestäni jopa hallituksia avoimemmin.”
Niinistö kutsuikin Mäntyniemeen säännöllisesti eduskuntapuolueiden johtajat, valiokuntien puheenjohtajat sekä ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Niitä, joita presidentti halusi.
Jos jossain vilahti pohdintaa vaikkapa juuri eduskunnan tiedonsaantioikeuksista, Niinistö teki selväksi, että tunsi pelisäännöt. Niinistö myös otti vallan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, sillä se oli otettavissa. Pääministereistä Sanna Marin (sd) pani Niinistölle selvimmin vastaan.
Marin ei ole julkisuudessa juuri kertonut jännitteisestä suhteestaan Niinistöön. Molemmilta odotetaan kuitenkin kirjaa. Marinin kansainvälistä yleisöä tuskin kiinnostaa Suomen sisäpolitiikka, ja siksi alaa voi vallata niinistöläinen lähihistorian tulkinta.
Niinistön ja Marinin jännitteet purskahtivat usein pintaan, oli kyse koronatoimista, Ukrainan tukemisesta tai Kiinasta. Kun Suomea lähdettiin kiireesti viemään Natoon, Marinin ja Niinistön lähipiirit näkivät paljon vaivaa sen eteen, että prosessi etenisi sovussa.
Presidentinkansliassa voi alkaa tuntua siltä, ettei valtakunnassa ole viisautta missään muualla. Sama riski on tulevan presidentin Alexander Stubbin ympärilleen kokoamalla luotettujen piirillä – varsinkin, jos mukaan kelpaa vain samanmielisiä.
Stubbilla on omaakin kokemusta pääministerin ja presidentin suhteesta. Vaikka Stubb lienee sovittelevaa julkikuvaansa kiivaampi kuumakalle, hän tuskin ajattelee, että pääministeri kaipaisi presidentistä ensisijaisesti haastajaa.
Kampanjassaan Stubb toi esiin valtaoikeudet ja yritti kiertää teemat, jotka kuuluvat hallitukselle. Nuori Stubb oli hanakka karsimaan presidentiltä valtaa. Vallassa ajatukset voivat toki muuttua.
Tuijotuskisojen aika voisi olla ohi. Sitä paitsi Stubb jos joku tietää, etteivät toisiinsa tiivisti nivoutuvat EU- ja Nato-politiikka noudata suomalaista vallanjakoa.
Stubb on myös miltei vitsaillut sillä, miten tiiviisti ja nopeasti lausutusti tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Aikamoista. Uusi aika vaatii kuitenkin rohkeutta ja jopa vähän hymyä.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Kolumni| Presidentti voisi vaihteeksi tukea hallitusta
9
0
13.02.2024
Tulevalla presidentillä Alexander Stubbilla on omaa kokemusta pääministerin ja presidentin suhteessa ilmenneistä jännitteistä. Se voi auttaa hahmottamaan, ettei kaiken tarvitse jatkua entisellään.
Presidentti Sauli Niinistö piti koko kautensa ajan tarkkaan huolta valtaoikeuksistaan. Viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan Niinistö kehaisi, miten hyvin yhteistyö toimi: ”Olen aina pitänyt ensiarvoisen tärkeänä vahvan yhteydenpidon eduskuntaan, väliin mielestäni jopa hallituksia avoimemmin.”
Niinistö kutsuikin Mäntyniemeen säännöllisesti eduskuntapuolueiden johtajat, valiokuntien puheenjohtajat sekä ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan.........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
