Unkarin pääministeri Viktor Orbán heikentää EU:ta blokkaamalla laajentumista, Ukrainan puolustuskyvyn vahvistamista ja EU:n uudistamista.
Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunta puolsi tiistaina Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymistä. Ruotsin Nato-ratifiointi vaatii toki yhä äänestyksen Turkin parlamentin yleisistunnossa. Sitä odotellessa voi seurata, liikahtaako Unkarissa mitään.
Ruotsin ratifioinnin venymiselle ei tosiasiassa ole mitään Ruotsista johtuvaa syytä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan käyttää valtaansa Natolle symbolisesti tärkeässä asiassa siksi, että voi niin tehdä ja saa niin jotain, mitä tavoittelee. Tavoitteet vaihtelevat. Välillä kyse on sisäpolitiikasta, välillä ulkopolitiikasta.
Turkin ulkopolitiikka on transaktionaalista ja taitavaa. Turkki valmistautuu maailmanjärjestykseen, jossa Yhdysvallat ei ole ainoa supervalta. Unkarin pääministeri Viktor Orbán ottaa mallia Erdoğanista.
Unkari hidastaa yhä Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Unkariin liittyy kuitenkin tätäkin tympeämpi ongelma. EU-päätöksentekoon on pesiytynyt mantra, jonka mukaan Ukrainan kohtalo on Unkarin käsissä.
Ajatus on sietämätön. Orbánilleko tässä annettiin valta määrätä Euroopan tulevaisuuden turvallisuudesta?
Turkin voi sanoa olevan Natolle sitä, mitä Unkari on EU:lle. EU on kuitenkin Unkarin kanssa pahemmissa vaikeuksissa kuin Nato on Turkin takia. Orbán ajaa Eurooppaa autoritaarisemmaksi, rahoittaa Venäjää ostamalla energiaa ja estämällä pakotteita, sallii Venäjän vallata suvereenia Ukrainaa.
Ensi kesäkuusta lähtien Unkari on EU:n puheenjohtajamaa.
Joulukuussa Unkari esti EU-huippukokouksessa 50 miljardin euron tukipaketin Ukrainalle. Ukrainan EU-jäsenyysprosessi saatiin alulle vain niin, että Orbán painostettiin ulos kokoussalista.
Orbán heikentää EU:ta blokkaamalla laajentumista, Ukrainan puolustuskyvyn vahvistamista ja EU:n uudistamista. Näiden kaikkien onnistuminen riippuu toisistaan ja ne etenevät vain yhdessä – mutta mikään ei etene, ellei EU:ssa siirrytä määräenemmistöpäätöksiin.
Jarrun sijaan EU:n uudistuksissa pitää painaa kaasua. Ukrainan sodassa EU on puolustusteollisuuden vahvistaja ja Ukrainan aseistaja, sillä Nato pelkää joutuvansa osapuoleksi. Natolla on toinen rooli. Molempia tarvitaan. Kukaan ei halua yksin Ukrainan tueksi Venäjää vastaan vaan on toimittava yhdessä.
Natoon liittyminen merkitsi suurta muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kantavana ajatuksena on nyt yhteistyövaraisuus.
Se, että Suomi pystyy saamaan ja antamaan kansainvälistä apua kriisissä riippuu siitä, että yhteistyö toimii ja sitoumukset pitävät. Turkki ja Unkari rapauttavat luottamusta.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa aina linjataan, kuinka Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen puolustuspolitiikan määrittelyyn. Varmasti uusimpaankin se kirjataan. Voi kysyä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
Suomen johdolta ja presidenttiehdokkailta kuulisi mieluusti siitä, mitä Suomi vaatii liittolaisiltaan EU:ssa ja Natossa. Keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn vaati Unkarin ohittamista Ukraina-tuessa. Rehn toki tiesi, mitä EU:ssa oli valmisteilla ehdottaessaan Ukrainan tukeen 26 maan hallitustenvälistä rahastoa. Näin EU-maat tekevät alkuvuodesta.
EU-maiden on ohitettava Unkari päätöksenteossa, sillä kyse on Euroopan turvallisuuden kannalta kaikkein olennaisimmasta asiasta – siitä, miten sota etenee Ukrainassa.
Unkarin äänioikeuden pidättämisestä Eurooppa-neuvostossa eivät puhu enää vain tutkijat. On myös Suomen johdon aika avata suunsa. Se ei edes ole poliittisesti kovin rohkeaa.
Orbán ajoi Unkarin sellaisiin asemiin, ettei ymmärrystä heru enää kuin Venäjältä.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Kolumni| Unkari pitää eristää EU:n päätöksenteosta
9
3
28.12.2023
Unkarin pääministeri Viktor Orbán heikentää EU:ta blokkaamalla laajentumista, Ukrainan puolustuskyvyn vahvistamista ja EU:n uudistamista.
Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunta puolsi tiistaina Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymistä. Ruotsin Nato-ratifiointi vaatii toki yhä äänestyksen Turkin parlamentin yleisistunnossa. Sitä odotellessa voi seurata, liikahtaako Unkarissa mitään.
Ruotsin ratifioinnin venymiselle ei tosiasiassa ole mitään Ruotsista johtuvaa syytä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan käyttää valtaansa Natolle symbolisesti tärkeässä asiassa siksi, että voi niin tehdä ja saa niin jotain, mitä tavoittelee. Tavoitteet vaihtelevat. Välillä kyse on sisäpolitiikasta, välillä ulkopolitiikasta.
Turkin ulkopolitiikka on transaktionaalista ja taitavaa. Turkki valmistautuu maailmanjärjestykseen, jossa Yhdysvallat ei ole ainoa supervalta. Unkarin pääministeri Viktor Orbán ottaa mallia........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
