Venäjä käyttää Suomea vastaan Suomen heikkouksia.
Venäjälle Suomi oli hyvä naapuri niin kauan kuin Suomi ei kuulunut Natoon, ei aseistanut Ukrainaa, ei sanktioinut Venäjää eikä tiivistänyt puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Venäjän vastaus muuttuneeseen tilanteeseen pyöräili itärajan yli Suomeen.
Venäjä toimii varsin arvattavasti. Se teki turvapaikanhakijoista aseen jo aikaa sitten. Maahanmuutto polarisoi läntisiä yhteiskuntia Venäjälle suosiollisella tavalla. Tämä koskee myös Suomea.
Venäjä käyttää Suomea vastaan Suomen heikkouksia. Avoin yhteiskunta on haavoittuvainen, sillä kaikkea ei voi suojata. Suomen kriittistä infraa on helppo vaurioittaa, ja diplomaatteja voi työllistää koko ajan kaikenlaisella. Kyberuhkiin varautumisessa on puutteita.
Aiemmin Venäjä ei päästänyt ihmisiä ilman viisumia Suomen puolelle rajavyöhykettä. Se oli Venäjän päätös, joka sopi Suomelle hyvin. Venäjä käytännössä esti turvapaikan hakemisen itärajalla. Kunnes ei enää estänyt.
Venäjän on helppo järjestää siirtolaisvirta, jota Suomi ei pysty pysäyttämään. Tilanteeseen vastaaminen on oikeudellisesti hyvin mutkikasta. Poliittisesti näytti selvältä, ettei rajaa voitu jättää auki.
Periaatteessa Suomi oli valmistautunut vastaavaan tilanteeseen. Tosipaikassa Petteri Orpon (kok) hallituksen toimia on ollut erikoista seurata.
On hyvä, että Suomen johto päätti vastata Venäjän provokaatioon. Silti vastaaminen näytti sekoilulta. Vaikeuksistaan valittujen toimien perustelemisessa hallitus syytti apulaisoikeuskansleria – vaikka vaikutti siltä, että apulaisoikeuskansleri ja oikeuskansleri joutuivat avittamaan Rajavartiolaitosta ja hallitusta kohti sellaisia perusteluja, joilla kaikki rajanylityspaikat voitiin sulkea kahdeksi viikoksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kirjoitti blogissaan, että hallituksen täytyy voida toimia laillisuusvalvojan näkemyksistä huolimatta. Houkutus tehdä rajaturvallisuudella sisäpolitiikkaa voitti viisauden, vaikka oppositio oli rivissä tukemassa hallitusta. Rkp puolestaan väitti olleensa tietämätön päätösten valmistelusta.
Venäjää vastaan on vaikea saada psykologista aloitetta. Tilanne voi turhauttaa. Presidentti Sauli Niinistökin puski hallitusta etunojaan.
Hallitus ja yksittäiset poliitikot yrittivät olla samaan aikaan sekä kovia että varovaisia, sillä länsimaiset yhteiskunnat eivät siedä epäonnistumisia ja tappioita – kuten ruumiita hangessa Suomen rajalla.
Venäjä kuitenkin yhä vie, ja Suomi yrittää reagoida Venäjän siirtoihin. Päätösten yhteisvaikutuksia on vaikea laskea. Erityisen huolestuttava asia on hallituksen suhde laillisuusvalvontaan.
Hyvää viime viikkoina on ollut, että kansalaisten tietoisuus hybridihäirinnästä ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvallisuuden merkityksestä on kasvanut.
Kansalaismielipide on muuttunut huomattavasti sitten vuosien 2015–2016. Muutos näkyy esimerkiksi siinä, että rajan yli tulleiden oikeus turvapaikkaan kyseenalaistettiin heti. Ilmassa on uudenlaista kyynisyyttä.
Kyynisyys kertoo yhteisestä Venäjä-analyysistä, mutta myös yleisen luottamuksen rapautumisesta. Oikeusvaltiolle ei tee hyvää ilmapiiri, jossa ministerin mielestä voidaan toimia hinnalla millä hyvänsä.
Käynnissä ei ole mikään hyvän ja pahan taistelu, jossa oikeamieliset ottavat mittaa väärämielisistä, vaan suurvaltojen geopoliittinen kamppailu. Tämän suomalaiset hyvin ymmärtävät. Samoin sen, että Suomi on taas pelinappula. Se on ymmärrettävästi monen mielestä sietämätöntä.
Uutta tilanteessa on myös se, ettei ole mitään Suomen ja Venäjän välistä kahdenvälistä tapaa ratkaista välineellistettyä maahantuloa.
Itäraja suljettiin, mutta siinä, miten se tehtiin oikeudellisesti, riittää perattavaa. Suomalaisten arki ei ehtinyt häiriintyä, eikä Suomi ole kriisissä, mutta luottamus siihen, että hallitus kunnioittaa kansainvälisiä velvoitteita ja laillisuusvalvontaa, sai kolauksen.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Kolumni| Venäjä hallitsee pelolla, Orpon hallitus vastaa hapuillen
5
7
30.11.2023
Venäjä käyttää Suomea vastaan Suomen heikkouksia.
Venäjälle Suomi oli hyvä naapuri niin kauan kuin Suomi ei kuulunut Natoon, ei aseistanut Ukrainaa, ei sanktioinut Venäjää eikä tiivistänyt puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Venäjän vastaus muuttuneeseen tilanteeseen pyöräili itärajan yli Suomeen.
Venäjä toimii varsin arvattavasti. Se teki turvapaikanhakijoista aseen jo aikaa sitten. Maahanmuutto polarisoi läntisiä yhteiskuntia Venäjälle suosiollisella tavalla. Tämä koskee myös Suomea.
Venäjä käyttää Suomea vastaan Suomen heikkouksia. Avoin yhteiskunta on haavoittuvainen, sillä kaikkea ei voi suojata. Suomen kriittistä infraa on helppo vaurioittaa, ja diplomaatteja voi työllistää koko ajan kaikenlaisella. Kyberuhkiin varautumisessa on puutteita.
Aiemmin Venäjä ei päästänyt ihmisiä ilman viisumia Suomen puolelle rajavyöhykettä. Se oli Venäjän päätös, joka sopi Suomelle hyvin. Venäjä käytännössä esti turvapaikan hakemisen itärajalla. Kunnes ei........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
