Maataloustuottajien raju protestointi vaimentaa Euroopan unionin ilmastotoimien kunnianhimoa.
Huoli maatalouden tulevaisuudesta vyöryy eurooppalaisiin pääkaupunkeihin, kun vihaiset maataloustuottajat tukkivat traktorimarsseillaan kadut, keskustat ja satamat Saksassa, Belgiassa, Ranskassa, Kreikassa, Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa. Traktorimarssit muistuttavat, miten keskeinen osa maatalous on EU:n budjetista, tukipolitiikasta ja huomiosta.
Maataloustuottajien protestiin on monia syitä, sillä tuottajilla on monia huolenaiheita: tuontituotteiden kiristämä kilpailu, energian ja lannoitteiden hinnannousu, EU:n tiukentuvat ympäristösäännöt ja ilmastotavoitteet.
Britanniassakin kipuillaan. Siellä mielenosoituksista puhutaan viljelijöiden nettonollakapinana, jossa vastustetaan ilmastotoimia. Kreikassa ilmastotoimia vaaditaan lisää, sillä kuivuus, äärisäät ja tulvat tuhoavat maataloutta. EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet ovat joka tapauksessa vahvasti kytköksessä maatalouspolitiikkaan ja ympäristösäätelyyn, kuten EU:n torjunta-aineasetukseen. Nyt EU lisää kunnianhimoa ja vaatii jäsenmailta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
Protesteissa purkautuu huolta omasta asemasta, valtavien investointien kohtalosta, maataloustuista, sääntelystä ja EU:n laajentumisen tuomasta kilpailuasetelmasta, joka liittyy maatalousjätti Ukrainan kaavailtuun EU-jäsenyyteen.
EU laajenee geopoliittisesta pakosta. Sitä ennen on uudistettava maataloustukipolitiikka, sillä se ei kestäisi Ukrainan jäsenyyttä. Silti maataloudesta tulee jäsenyysprosessin suurin vääntö. Uudistus vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä.
Saksassa farmareita rassaa dieselin hinta. Belgiassa ja Ranskassa vastustetaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden kauppasopimusta, joka vapauttaa maataloustuotteiden tuontia.
Traktorimarssit ovat sitä kitkaa, joka syntyy, kun maataloudenkin on sopeuduttava fossiilittomaan maailmaan samaan aikaan kun EU-tukipolitiikka mullistuu.
Tuottajat sekä uhriutuvat että lobbaavat. Kova maatalouslobby osaa kääntää rakennemuutoksen näyttämään siltä kuin hallitukset kohtelisivat tuottajia väärin, vaikka kyse on myös haluttomuudesta muuttaa mitään. Kuluttajienkin on vaikea hyväksyä, että kestävästi tuotettu ruoka maksaa.
Mielenosoittajat saavatkin niin kansalliset hallitukset kuin EU-komissionkin hyväksymään joitain vaatimuksiaan. Myönnytykset lietsovat lisää protesteja.
Samaan aikaan eurooppalaiset äärioikeistopuolueet haistavat tyytymättömyyden, jota ne voivat kanavoida omaksi kannatuksekseen. Kun Saksassa hallitus ilmoitti maatalouden dieseltuen leikkauksista, Vaihtoehto Saksalle -puolue ilmoitti haluavansa tuplata tuen.
Samat kuviot toistuvat Ranskassa, Italiassa, Puolassa ja Irlannissa.
Vihreä siirtymä ja EU:n laajentuminen politisoivat maatalouden hyvin räväkästi. Edessä on vaikea murroskausi. Käynnissä on globaali resurssien ja teknologian ja myös geopoliittisen vallan uusjako, jossa kaikki yrittävät pitää puolensa, mutta ennallaan ei pysy oikein mikään.
Muutosta on vaikea loiventaa, mutta sitä yritetään. Suomessakin tehdään paljon kansallisesti, sillä maatalouden kustannuskriisi on myös huoltovarmuuskysymys.
Samaan aikaan äärioikeistopuolueiden ja vihaisten viljelijöiden välille syntyy siteitä, joista puolueet hyötyvät EU-vaaleissa. Yhdistelmä kauhistuttaa varsinkin eurooppalaista keskustaoikeistoa. Siksi viljelijöille riittää nyt huomiota ja erityissuojelua päätösleikkauspaineen alla. Hintana on vihreän siirtymän hidastuminen. Ilmastonmuutokselta ei kuitenkaan voi sulkea rajoja, vaan sen seuraukset osuvat väistämättä myös ruuantuotantoon.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Kolumni| Viljelijöiden traktorit puskevat maatalouden EU:n ytimeen
8
16
08.02.2024
Maataloustuottajien raju protestointi vaimentaa Euroopan unionin ilmastotoimien kunnianhimoa.
Huoli maatalouden tulevaisuudesta vyöryy eurooppalaisiin pääkaupunkeihin, kun vihaiset maataloustuottajat tukkivat traktorimarsseillaan kadut, keskustat ja satamat Saksassa, Belgiassa, Ranskassa, Kreikassa, Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa. Traktorimarssit muistuttavat, miten keskeinen osa maatalous on EU:n budjetista, tukipolitiikasta ja huomiosta.
Maataloustuottajien protestiin on monia syitä, sillä tuottajilla on monia huolenaiheita: tuontituotteiden kiristämä kilpailu, energian ja lannoitteiden hinnannousu, EU:n tiukentuvat ympäristösäännöt ja ilmastotavoitteet.
Britanniassakin kipuillaan. Siellä mielenosoituksista puhutaan viljelijöiden nettonollakapinana, jossa vastustetaan ilmastotoimia. Kreikassa ilmastotoimia vaaditaan lisää, sillä kuivuus, äärisäät ja tulvat tuhoavat maataloutta. EU:n ilmasto- ja........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
