Britannian väkiluku kasvaa kohisten, ja se johtuu maahanmuutosta. Mutta minne kaikki uusi väki pannaan? Britannia on aivan liian vetovoimainen, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Annamari Sipilä.
Kuva: Mark Earthy
Vierailin äskettäin lontoolaisen sairaalan tapaturma-asemalla. Hoito oli nopeaa, ystävällistä ja tehokasta.
Britit eivät ole turhaan ylpeitä maksuttomasta julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästään eli NHS:tä. Tirautin pari kiitollisuudenkyyneltä.
Lyhyenä odotusaikana en räplännyt kännykkääni, vaan katselin ja kuuntelin muita odottajia. Useimpien jutustelusta en tosin ymmärtänyt mitään. Harva puhui englantia äidinkielenään.
Tyypillistä.
Siellä me maahanmuuttajat istuimme NHS:n palveluita tukkimassa – ihan niin kuin lehdissä aina kirjoitellaan.
Lontoo on ulkomaalaisten kaupunki. Metropolin asukkaista jo yli neljäkymmentä prosenttia on ulkomailla syntyneitä.
Maahanmuutto kasvattaa pikavauhdilla myös koko Britannian väestöä. Kohta tulee ahdasta.
Britannian tilastokeskus (ONS) kertoi tammikuun lopussa, että maan väkiluvun ennustetaan kasvavan 2021–2036 noin 6,6 miljoonalla hengellä eli lähes kymmenellä prosentilla.
Tästä vain puolisen miljoonaa koostuu syntyvien ja kuolevien erotuksesta. Loput yli kuusi miljoonaa tulee nettomaahanmuuton kasvusta.
Maahanmuutto näkyy myös synnytystalkoissa. Englannissa ja Walesissa vuonna 2022 syntyneistä vauvoista jo 30,3 prosenttia syntyi äideille, jotka olivat itse syntyneet ulkomailla.
Pinta-alaltaan Suomea pienemmässä Yhdistyneessä kuningaskunnassa on jo parin vuoden kuluttua 70 miljoonaa asukasta. Väestön kasvuvauhti on nopeampaa kuin aiemmin uskottiinkaan.
Senhän saattoi arvata, että konservatiivinen brittilehdistö pillastui: Mihin kaikki miljoonat tulijat pannaan? Romahtavatko julkiset palvelut? Mitä käy brittiläisille arvoille, kun väestöpohja muuttuu?
Daily Mail -tabloidi havainnollisti tilannetta kertoen, että tulijoiden määrä vastaa viittä uutta Birminghamin kaupunkia.
Olipa maahanmuutosta sitten mitä mieltä tahansa, asiallinen kysymys on tämä: mistä tulijoille riittää asuntoja?
Britanniassa on jo nyt huutava pula asunnoista. Lontoon vuokramarkkinat ovat kriisissä. Kohtuuhintaista asuntoa on hyvin vaikea löytää, vaikka kuinka kävisi kokopäivätyössä.
Alirakentaminen on jatkunut jo vuosikymmeniä. Britanniasta ”puuttuu” yli neljä miljoonaa asuntoa, laskee suurkaupunkien tarpeisiin erikoistunut Centre for Cities -ajatuspaja.
Britanniaan pitäisi rakentaa ainakin 300 000 uutta asuntoa vuosittain. Kohta neljätoista vuotta vallassa ollut konservatiivihallitus ei ole tähän pystynyt.
Pystyykö siihen työväenpuolue? Tuskin.
Labour nousee mitä todennäköisimmin valtaan tämän vuoden parlamenttivaaleissa. Asuntorakentaminen ei ole silti vain hallituksen haluista kiinni.
Tilaahan Britanniassa yhä riittää. Rakentamista etenkin Englannissa jarruttaa kuitenkin kaavoitus sekä lupajärjestelmä. Hankkeita torppaa paikallisten vastustus.
Ulkomaalaisena olen haluton neuvoskelemaan brittejä heidän omissa asioissaan. Ulkopuolisena tapanani ei ole ollut ottaa kantaa siihen, pitäisikö vaikkapa maahanmuuttoa rajoittaa tai rakentamista tiivistää.
Päättäkööt itse.
EU-kansalaisena vastustin tietysti brexitiä. Mutta vaikka Britannian EU-ero lopetti vapaan maahanmuuton EU-maista, ei se tietenkään hillinnyt muuta maahanmuuttoa.
Selvää on se, Britannia kärsii suosionsa kiroista. Maa on liian vetovoimainen. Mutta ei kuitenkaan ihan sillä tavalla vetovoimainen kuin se itse haluaisi.
Maahanmuutto ei ole nimittäin ratkaissut työvoimapulaa. Britanniassa oli viime vuoden lopussa yhä yli 900 000 avointa työpaikkaa.
Maa tarvitsee osaavia työntekijöitä, mutta työntekijät tarvitsevat asuntoja ja kouluja sekä terveys- ja liikennepalveluja. Yhtälö ei toimi.
Englannin NHS kertoi tammikuussa, että sen palveluksessa on jo ennätykselliset yli 372 000 sairaanhoitajaa ja kätilöä. Silti alan ammattilaisista on jatkuva pula.
Maahanmuuton vastustajat sanovat, että juuri maahanmuuttajien suuri määrä lisää painetta julkisia palveluja kohtaan.
Ja niinhän se tietysti onkin. Lontoolaisen tapaturma-aseman odotushuoneessa olin tästä kiusallisen tietoinen.
”Mikset tullut aiemmin?”
”No kun en haluaisi olla tukkimassa NHS:n palveluja!”
Kirjoittaja asuu Lontoossa.
Kolumni| Jo yli 40 prosenttia Lontoon asukkaista on ulkomailla syntyneitä – Britannia on liian vetovoimainen.
11
26
03.02.2024
Britannian väkiluku kasvaa kohisten, ja se johtuu maahanmuutosta. Mutta minne kaikki uusi väki pannaan? Britannia on aivan liian vetovoimainen, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Annamari Sipilä.
Kuva: Mark Earthy
Vierailin äskettäin lontoolaisen sairaalan tapaturma-asemalla. Hoito oli nopeaa, ystävällistä ja tehokasta.
Britit eivät ole turhaan ylpeitä maksuttomasta julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästään eli NHS:tä. Tirautin pari kiitollisuudenkyyneltä.
Lyhyenä odotusaikana en räplännyt kännykkääni, vaan katselin ja kuuntelin muita odottajia. Useimpien jutustelusta en tosin ymmärtänyt mitään. Harva puhui englantia äidinkielenään.
Tyypillistä.
Siellä me maahanmuuttajat istuimme NHS:n palveluita tukkimassa – ihan niin kuin lehdissä aina kirjoitellaan.
Lontoo on ulkomaalaisten kaupunki. Metropolin asukkaista jo yli neljäkymmentä prosenttia on ulkomailla syntyneitä.
Maahanmuutto kasvattaa pikavauhdilla myös koko Britannian väestöä. Kohta tulee ahdasta.
Britannian tilastokeskus (ONS) kertoi tammikuun lopussa, että maan väkiluvun ennustetaan........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
