Kansainvälisessä keskustelussa kaksoisstandardit näyttävät jylläävän, kun raiskausten ja seksuaalisen väkivallan uhreina ovat juutalaiset. Myös Suomessa on syytä herätä.
Brittiläinen kulttuuripersoona David Baddiel kirjoitti jokunen vuosi sitten kirjan siitä, kuinka muuten niin tiedostavat identiteettipolitiikan harjoittajat eivät juuri piittaa yhdestä ryhmästä: juutalaisista.
Helmikuussa 2021 ilmestyneen teoksen Jews Don’t Count sarkastis-ironinen nimi tiivistää olennaisen. Juutalaisia ei lasketa, eli juutalaisilla ei ole niin väliä.
Teos nostaa valokeilaan antisemitismin, jota harjoittavat henkilöt ovat muuten hyvinkin kärkkäitä luennoimaan vähemmistöistä ja ihmisoikeuksista. Kun kyse on juutalaisiin kohdistuvista vihateoista, sulkeutuvatkin äkkiä tiedostavan väen silmät, korvat ja suu.
Baddielin teos on entistäkin ajankohtaisempi Hamasin lokakuun 7. päivänä tekemien terrori-iskujen jälkeen.
Juutalaiset iskujen pääuhreina on ajatus, joka ei tunnu sopivan monen maailmankuvaan. Sen sijaan että juutalaisuhreille osoitettaisiin solidaarisuutta, antisemitismi on lisääntynyt.
Britanniassa on rekisteröity jo 1 747 antisemitismistä tekoa Hamasin iskujen ja marraskuun 29. päivän välillä. Lontoossa osa juutalaisista pelkää liikkua kaupungilla kipa päässä.
Myös Ranskassa juutalaisvastaisten tekojen määrä on räjähtänyt. Ranskan laitavasemmistoa antisemitismin vastainen mielenosoitus ei kuitenkaan kiinnostanut.
Saksassa taas on jouduttu kieltämään mielenosoituksia, koska niiden on pelätty lisäävän juutalaisten kokemaa uhkaa.
Naisena ja naisasianaisena on ollut kylmäävää seurata sitä hiljaisuutta – jopa vähättelyä – jolla Hamasin terroristien tekemät raiskaukset ja muu seksuaalinen väkivalta on kuitattu.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women sai tuomittua Hamasin brutaalit hyökkäykset ja seksuaalisen väkivallan selväsanaisesti vasta 1. päivänä joulukuuta eli lähes kaksi kuukautta terrori-iskujen jälkeen.
The Guardian -lehden kolumnisti Gaby Hinsliff ruotii vähättelyilmiötä äskeisessä kirjoituksessaan Whatever your view of the Israel-Hamas war, rape is rape.
Hinsliff muistuttaa, että raiskaus on raiskaus, vaikka uhri ei sopisikaan omaan uhrimielikuvaan. Nyt mitkään todisteet Hamasin raiskauksista eivät riitä joillekin niistä, jotka muuten ovat valmiita uskomaan mitä tahansa huhupuheita metoo-hengessä.
Baddielia mukaillen: juutalaisilla ei ole väliä, ja juutalaisilla naisilla tuntuu olevan vielä vähemmän väliä.
Antisemitismi on aika tunnistaa, myös Suomessa.
Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Lontoossa.
Kolumni| Mitäpä väliä on juutalaisilla – ja naisilla
9
0
04.12.2023
Kansainvälisessä keskustelussa kaksoisstandardit näyttävät jylläävän, kun raiskausten ja seksuaalisen väkivallan uhreina ovat juutalaiset. Myös Suomessa on syytä herätä.
Brittiläinen kulttuuripersoona David Baddiel kirjoitti jokunen vuosi sitten kirjan siitä, kuinka muuten niin tiedostavat identiteettipolitiikan harjoittajat eivät juuri piittaa yhdestä ryhmästä: juutalaisista.
Helmikuussa 2021 ilmestyneen teoksen Jews Don’t Count sarkastis-ironinen nimi tiivistää olennaisen. Juutalaisia ei lasketa, eli juutalaisilla ei ole niin väliä.
Teos nostaa valokeilaan antisemitismin, jota harjoittavat henkilöt ovat muuten hyvinkin kärkkäitä luennoimaan........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Nikkei Editorial
Ali Fathollah-Nejad
