Uupumiseen työssä on lääke, mutta myös pomon pitää olla juonessa mukana.
On aika tavallista ajatella, että kaikki muuttuisi omassa työssä paremmaksi, jos vain pomo menisi vaihtoon. Kun uusi johtaja sitten saadaan, noin sadassa päivässä sekä pomo että alaiset pettyvät. Vaikka johtaja pitää upeita kalvosulkeisia, on aina positiivinen ja tarjoaa liput hohtokeilailuun, mikään ei tunnu muuttuvan.
Kuitenkin moni asiassa maailmassa myös muuttuu. Miten ihmeessä?
Tutkimme Hannele Seeckin kanssa sitä, miten suuret yritykset muuttuvat. Kuvaamme tuoreessa Management Learning -lehdessä, kuinka suurimmat metsä- ja metalliyrityksemme muuttuivat, kun maailma mullistui 1980-luvulla.
Suomalaisyrityksissä on vallinnut saksalaistyyppinen insinöörivetoinen kulttuuri, joka panostaa tekniikkaan ja tuotantoon. Menestyminen alkoi kuitenkin 1980-luvulla vaatia asiakkaan kuuntelemista ja työntekijöiden kannustamista. Kun markkinat vapautettiin ja uudet teknologiat mullistivat teollisen tuotannon, yritysten oli muututtava globaalisti joustaviksi asiakkaiden palvelijoiksi. Asiakkaiden tahdosta tuli laki, ja työntekijöiden piti ottaa uudella tavalla vastuuta markkinoinnista ja myynnistä.
Kysyimme yrityksissä muutosta tehneiltä johtajilta, miten muutos tapahtui. Monet kuvasivat edenneensä sissitaktiikalla. Vanha insinöörikulttuuri oli vahva, ja asiakkaiden ja henkilöstön merkitystä korostaneille ideoille naureskeltiin yrityksissä avoimesti. Ne, jotka halusivat muutosta, joutuivat pitämään päänsä alhaalla. Hallitsevan kulttuurin kanssa piti sovitella, ja se piti ohittaa salakuljettamalla uusia ideoita yrityksiin. Muutoksesta ei tehty suurta numeroa, vaan uudet ideat ujutettiin yritykseen vaivihkaa pieninä uusina käytäntöinä ja työtapoina.
Työn tutkimuksen kielellä johtajat tuunasivat omaa työtään ja siinä samalla yrityksiään paremmiksi. Työn tuunaaminen, work crafting, muuttaa työtä alhaalta päin. Työntekijät muokkaavat työtään järkevämmäksi ja kehittävät uusia työtapoja, joissa ideana voi olla myös yhteisöllisyys ja asioiden tekeminen entistä enemmän yhdessä toisten kanssa.
Ihmiset uupuvat usein työssä siksi, että omaan työhön ei voi vaikuttaa. Sen vuoksi työ myös tuntuu merkityksettömältä. Uupumusta aiheuttaa se, että ihminen kokee olevansa nimetön palikka organisaatiokaavioissa tai vuorolistoilla. Se, että voi itse kehittää ja järkeistää työtänsä, tuo työhön mieltä, sitouttaa ja tekee siitä kevyempää.
Nyt erityisesti julkisella sektorilla lääkärit, hoitajat, opettajat ja poliisit äänestävät jaloillaan. Mutta myös siellä työtä voi tuunata. Tutkimuksissa esimerkiksi sairaanhoitajien motivaatio ja tyytyväisyys kasvoi, kun he saivat vaikuttaa omaan työhönsä.
Äskettäin tässä lehdessä kerrottiin Vantaan Peijaksen sairaalan päivystyksestä, joka oli mainio esimerkki tuunauksesta. Työntekijät olivat muokanneet työtään rakentamalla hyvää yhteishenkeä, joka kevensi työtä ja lisäsi sen mielekkyyttä. Yhtä sun toista voisikin tehdä. Esimerkiksi Sirpa Mannisen ja kumppanien tuoreessa tutkimuksessa peräti 73 prosenttia suomalaisista terveydenhuollon työntekijöistä kokee tulleensa sivuutetuksi ja jääneensä yksin.
Usein muutoksen tiellä ovat vanhat hierarkkiset työkulttuurit, joissa työntekijöiden kädenjälki ei näy. Pikemminkin sitä pelätään. Vastassa voi olla kaikkitietävä pomo ja ikiaikainen hierarkia, jonka rattaisiin omat uudet ideat jauhautuvat.
Siksi johtajalla on kuin onkin väliä muutoksissa. Pomo voi olla tulppa, joka estää muutoksen roikkumalla vanhassa. Mutta hän voi myös antaa luvan muutokselle niin, että ne varsinaiset muutoksen tekijät uskaltavat lähteä liikkeelle.
Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Kolumni| Jokaisen pitäisi saada tuunata työhönsä merkitystä
11
1
28.11.2023
Uupumiseen työssä on lääke, mutta myös pomon pitää olla juonessa mukana.
On aika tavallista ajatella, että kaikki muuttuisi omassa työssä paremmaksi, jos vain pomo menisi vaihtoon. Kun uusi johtaja sitten saadaan, noin sadassa päivässä sekä pomo että alaiset pettyvät. Vaikka johtaja pitää upeita kalvosulkeisia, on aina positiivinen ja tarjoaa liput hohtokeilailuun, mikään ei tunnu muuttuvan.
Kuitenkin moni asiassa maailmassa myös muuttuu. Miten ihmeessä?
Tutkimme Hannele Seeckin kanssa sitä, miten suuret yritykset muuttuvat. Kuvaamme tuoreessa Management Learning -lehdessä, kuinka suurimmat metsä- ja metalliyrityksemme muuttuivat, kun maailma mullistui 1980-luvulla.
Suomalaisyrityksissä on vallinnut saksalaistyyppinen insinöörivetoinen kulttuuri, joka panostaa tekniikkaan ja tuotantoon. Menestyminen alkoi kuitenkin 1980-luvulla vaatia asiakkaan kuuntelemista ja työntekijöiden kannustamista. Kun markkinat vapautettiin ja........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Donald Low
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
Michael Kwet
