Malmin uimahallin laajennus ja uusi maauimala on tärkeä tulevaisuuden valopilkku. Sellaisia tarvitaan lisää.

Helsinkiläiset rakastavat kahta vanhaa ja tunnelmallista maa­uimalaansa: Uima­stadionia ja Kumpulan maa­uimalaa. Pian, kun maa­uimala­kausi taas käynnistyy, ainakin oma some­kuplani pulpunnee taas onnellista fiilistelyä Uima­stadionilta.

Kesäkuumalla, varsinkin jos ja kun sinilevä valtaa jossain vaiheessa kesää meren­rantojen uimapaikat, helsinkiläiset seisovat taas kiltisti sankoin joukoin jonossa maa­uimalaan. Joskus jopa tunteja. Näin ei kai tarvitsisi olla. Ovatko helsinkiläiset hiljaa alistuneet liian huonoihin maauimala­palveluihin? Nostalgia korvaa laadun?

Kun tarkemmin ajattelee, Helsinkiin olisi voitu rakentaa maauimaloita sotien jälkeenkin. Uimastadion on valmistunut Helsingin olympialaisten kilpa-altaaksi ja Kumpulan maauimala harjoitusaltaaksi. Toinen maailmansota viivästytti Helsingin olympialaisia, ja ne pidettiin vuonna 1952. Kummatkin maauimalat ovat upeita, tarpeellisia ja historiallisesti arvokkaita. Mutta Helsingissä pitäisi olla enemmän julkisia ulkouima-altaita.

Perusteita olisi. Vuonna 1952 Helsingissä oli noin 384 000 asukasta. Toissa vuonna helsinkiläisiä oli runsaat 664 000. 700 000 helsinkiläisen rajan uskotaan rikkoutuvan vuonna 2027. Vuonna 2040 Helsingin seudun 14 kunnissa arvioidaan olevan noin 1,8 miljoonaa ihmistä.

Älkäämme siis enää kasvattako jonoja, rakentakaamme lisää altaita. Väkiluvun kasvun myötä ulkouimapaikkojen määrää ei ole tähän asti lisätty tarpeeksi.

Luonnonvesissä uinti on valitettavasti vuosi vuodelta yhä vaikeampaa. Ellei sinilevään, luonnonvesi-idylli kaatuu Helsingissä usein rantojen bakteerilöytöihin. Esimerkiksi Pikkukosken uimarannalla uimista on viime vuosina joko kehotettu välttämään tai se on kielletty kokonaan.

Allas Sea Poolin avaaminen vuonna 2016 oli pitkän väännön tulos. Nyt se on lunastanut paikkansa ja osaltaan osoittanut, että Helsingissä niin tyypillinen uusien ideoiden vastustaminen on usein perusteetonta.

Ulkoaltaita kannattaisikin suunnitella lisää, joko yksityisellä tai julkisella rahalla tai sekä että. Asia on oikeastaan elintärkeä. Suomalaisten uimataidossa on paljon puutteita. Väkiluvun kasvaessa ongelma kärjistyy. Altaiden lisäksi tarvittaisiin nykyistä enemmän uimakouluja ja koulujen uimaopetusta.

Valopilkku tulevaisuudessa on Malmin uimahallin laajennus, joka tuo Helsinkiin uuden julkisen maauimalan. Sen toteutuminen on viivästynyt aiotusta, ja pulikoimaan päästään ehkä vuonna 2027. Malmille suunnitellaan myös ympärivuotista ulkouintimahdollisuutta ja ulkosaunaa, mikä on upea vastaus talviuinti-innostuksen luomaan kysyntään.

Kirjoittaja on pääkirjoitustoimituksen vt. esihenkilö.

QOSHE - Kolumni| Helsingissä on tyydytty liian vähään – Maauimaloita olisi voitu rakentaa sotien jälkeenkin - Hanna Mahlamäki Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Helsingissä on tyydytty liian vähään – Maauimaloita olisi voitu rakentaa sotien jälkeenkin

19 1
22.04.2024

Malmin uimahallin laajennus ja uusi maauimala on tärkeä tulevaisuuden valopilkku. Sellaisia tarvitaan lisää.

Helsinkiläiset rakastavat kahta vanhaa ja tunnelmallista maa­uimalaansa: Uima­stadionia ja Kumpulan maa­uimalaa. Pian, kun maa­uimala­kausi taas käynnistyy, ainakin oma some­kuplani pulpunnee taas onnellista fiilistelyä Uima­stadionilta.

Kesäkuumalla, varsinkin jos ja kun sinilevä valtaa jossain vaiheessa kesää meren­rantojen uimapaikat, helsinkiläiset seisovat taas kiltisti sankoin joukoin jonossa maa­uimalaan. Joskus jopa tunteja. Näin ei kai tarvitsisi olla. Ovatko helsinkiläiset hiljaa alistuneet liian huonoihin maauimala­palveluihin? Nostalgia korvaa........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play