Piskuisen Viron pääministeriä kuunnellaan mediassa ja Euroopan pääkaupungeissa.

Kuinka pieni jäsenmaa saa äänensä kuuluviin Euroopan unionissa?

Vinkkejä kannattaa kysyä Viron Kaja Kallakselta. Väkiluvultaan Pariisia pienemmän maan pääministeri on Ukrainan sodan keskellä noussut EU:n aloitteentekijäksi, joka on onnistunut muovaamaan unionin vastausta Venäjän sotatoimiin.

Paras esimerkki tästä on EU:n ammusaloite eli tavoite toimittaa Ukrainaan miljoona tykistöammusta vuoden sisällä. On vaikea sanoa varmasti, missä kabinetissa tai käytäväkeskustelussa ajatus ensimmäisen kerran on lausuttu ilmoille, mutta julkiseen keskusteluun sen nosti Viro. Kun EU etsi kuumeisesti keinoja auttaa Ukrainaa, ammusaloite tuntui antavan ponnisteluille suunnan ja selkeästi mitattavan tavoitteen.

Maaliskuussa 2023 EU-johtajat siunasivat aloitteen, ja sen jälkeen se on ohjannut unionin ponnisteluita.

Kallas saa myös äänensä kuuluviin poikkeuksellisella tavalla kansainvälisessä mediassa. Huippukokouksissa mikrofonit kääntyvät hänen suuntaansa, ja kun Kallas tapaa toimittajia Brysselissä, paikalla ovat kaikkien suurten kansainvälisten medioiden edustajat.

Tätä selittänee moni tekijä. Media rakastaa nuoren polven naisjohtajia, ja kaikkien Venäjän rajanaapureiden analyysiä ja varoituksia kuunnellaan herkällä korvalla. Kallaksen viestintätyyli on myös välitön ja suora.

Lisäksi EU:ssa on juuri nyt tilaa uusille aloitteille. Unioni on valtavien haasteiden äärellä, ja keskustelu ratkaisuista on vasta alussa. Sekin avaa pelikenttää, että Saksa ja Ranska ovat eri linjoilla.

Niinpä EU-päätöksenteossa tavallisesti näkymätön Tšekki nousi parrasvaloihin aloitteellaan, jolla aiotaan haalia 800 000 tykistöammusta maailmalta ja lähettää ne Ukrainaan. Suomen aloite EU:n kriisivalmiuden vahvistamiseksi sai sekin siunauksen korkeimmalta poliittiselta tasolta.

Nyt Kallaksella on vireillä uusi ja kunnianhimoisempi aloite.

Viro haluaisi, että EU ottaa sata miljardia euroa yhteistä velkaa oman puolustuksen ja Ukrainan tuen rahoittamiseksi. Aloite saa vastakaikua muun muassa Ranskasta, Portugalista ja Romaniasta.

Asiasta käytiin ensimmäiset tunnustelevat keskustelut viime viikon EU-huippukokouksessa. Siellä sovittiin, että kaikki rahoituskeinot ovat pöydällä.

Yhteisvelalla on vankat vastustajansa, mutta moni heistäkin miettii nyt kantaansa uudestaan. Kallaksen argumentit voivat kääntää päitä.

Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Brysselissä.