Kunta- ja aluevaaleihin valmistaudutaan tilanteessa, jossa hyvinvointialueet ajavat läpi valtavia säästöjä ja palveluja karsitaan. Se voi tehdä vuoden päässä olevista vaaleista yllättävät tai kyyniset.
Halusit tai et, sinun on pian ajateltava aluevaaleja. Sunnuntaina 13. huhtikuuta 2025 Suomi valitsee uudet kunta- ja aluevaltuutetut.
Rohkenen ennustaa, että joillakin hyvinvointialueilla lappua täyttää myös jokunen tyytymätön äänestäjä. Voi itse asiassa olla, että heitä on sen verran paljon, että maa järisee.
HyvinVointialueiden aloitus on ollut valtuutetuille ankea rasti. On ollut selvää, että edessä on säästöjä, mutta nyt niistä tulee totta.
Varsinais-Suomessa ehdotettiin maaliskuussa 16 terveysaseman sulkemista. Keski-Suomen helmikuinen esitys karsisi 15 tai 20 asemaa. Länsi-Uudellamaalla palveluita ollaan keskittämässä. Lääkäripulasta kärsivällä Etelä-Pohjanmaalla säästöjä on haettu lomauttamalla henkilöstöä, myös lääkäreitä. Listaa voisi jatkaa lähes alue alueelta.
Monella alueella palveluverkosta päätetään aluevaltuustoissa kevätkesällä. Valtuutettujen on painettava nappia ja ikuistettava nimensä pöytäkirjaan. Päälle tulevat hallituksen kehysriihen sote-säästöt, jotka nekin tuntuvat palveluissa.
Kaiken tämän näkevät myös alueäänestäjät. Palvelut karisevat juuri, kun Suomi on käymässä uurnille. ”Lähipalvelujen puolesta” voi olla vaalijulisteisiin tällä kertaa heikko slogan.
Mutta mitä ihmettä niihin oikeasti laitetaan?
Alueiden poliittinen liikkumatila on jäänyt olemattomaksi. Rahat tulevat valtiolta, joka velkaantuu rajusti. Se jättää alueille päätösvallan lähinnä siitä, miten kurjuus jaetaan.
Kaikki ovat välikädessä, alkaen hyvinvointialueiden virkamiesjohdosta. Heidän esitystensä raamit sanelee valtiovarainministeriö, mutta johtajien pitäisi toimia aluevaltuustoista kumpuavan äänestäjien tahdon mukaan.
Kenelle he lopulta työstään vastaavat?
Myös aluevaltuutetut näyttävät ymmärtäneen, millaisessa raossa he ovat. Ylen tammikuussa tekemään kyselyyn vastasi noin 300 aluevaltuutettua, ja selvä enemmistö koki, että valtuustoilta puuttuu todellista valtaa.
”Tämä on kaukana itsehallinnosta, päättäjät on pantu selkä seinää vasten”, Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja Kai Pajala (kesk) sanoi HS:lle helmikuussa.
Pohjois-Pohjanmaallakin on ilmoitettu säästöohjelmista. Yhdessä niistä alue tarvitsi valtiolta lisälainanottovaltuuden Oulun yliopistosairaalan investointiin, jonka vastineeksi tuli säästöohjelma.
Asetelmassa valtio on kuin säästöt saneleva Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja alueet asiansa sotkeneita banaanivaltioita. Tähän rakoon ei välttämättä ole helppoa houkutella uusia ehdokkaita.
Alueilla kytee kapinahenki, jonka suuntaa on vaikea ennakoida. HS seurasi maaliskuussa Savonlinnassa sairaalasäästöjä vastustavan uuden paikallisverkoston tilaisuutta. Liike ylittää puoluerajat ja keskittyy paikallisuuteen. Ajatus tuskin kulkee tätä rataa vain Savossa: protestin energia etsii purkautumisväyläänsä.
Puolueista vaihtoehtoa saa hakea. Valtio rullaa säästöjä läpi Petteri Orpon (kok) ja Riikka Purran (ps) hallituksen alla. Säästöt sinetöineen uudistuksen taas ajoivat läpi nyt oppositiossa istuvat Antti Lindtmanin Sdp ja puheenjohtajaa vaihtava keskusta.
Sote-uudistusta vitkuteltiin siltarumpujen hengessä vuosia tai vuosikymmeniä, vaikka ikääntymisen tulevat kulut tiedettiin. Tästä ei mikään puolue saa käsiään puhtaaksi. Puolueiden unelmissa vaaleissa katsottaisiin jo soten digitaaliseen tulevaisuuteen eikä taaksepäin.
Paljon määrittää se, asettuvatko aluevaalit vain valtakunnallisen politiikan jatkeeksi. Jos ne, jotka tukivat säästölinjaa eduskuntavaaleissa, tukevat sitä myös omassa lähiympäristössään, nykyhallitus voi olla vahvoilla.
Tulos voi olla odottamatonkin. Kuntavaaleissa puolueiden ulkopuoleltakin on menestytty, ja aluevaaleissa tämä kortti on vielä katsomatta.
Demokratialle ei ole hyvä, jos vaalien vallitseva tunnelma on kyynisyys. Äänestäjälle helpointa on silloin jäädä kotiin. Vaarana on järisyttävän alhainen äänestysprosentti. Ja jos oikein tuntuu, että äänellä ei ole väliä, voi olla houkutus antaa se vaikka sille, joka näyttää koko järjestelmälle keskisormea.
Jos jotakin, säästöjen päälle Suomen sote tarvitsisi vision.
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.
Kolumni| Kyynisyys uhkaa Suomea ensi vuoden vaaleissa
12
11
21.04.2024
Kunta- ja aluevaaleihin valmistaudutaan tilanteessa, jossa hyvinvointialueet ajavat läpi valtavia säästöjä ja palveluja karsitaan. Se voi tehdä vuoden päässä olevista vaaleista yllättävät tai kyyniset.
Halusit tai et, sinun on pian ajateltava aluevaaleja. Sunnuntaina 13. huhtikuuta 2025 Suomi valitsee uudet kunta- ja aluevaltuutetut.
Rohkenen ennustaa, että joillakin hyvinvointialueilla lappua täyttää myös jokunen tyytymätön äänestäjä. Voi itse asiassa olla, että heitä on sen verran paljon, että maa järisee.
HyvinVointialueiden aloitus on ollut valtuutetuille ankea rasti. On ollut selvää, että edessä on säästöjä, mutta nyt niistä tulee totta.
Varsinais-Suomessa ehdotettiin maaliskuussa 16 terveysaseman sulkemista. Keski-Suomen helmikuinen esitys karsisi 15 tai 20 asemaa. Länsi-Uudellamaalla palveluita ollaan keskittämässä. Lääkäripulasta kärsivällä Etelä-Pohjanmaalla säästöjä on haettu lomauttamalla henkilöstöä, myös lääkäreitä. Listaa voisi jatkaa lähes alue alueelta.
Monella alueella palveluverkosta päätetään aluevaltuustoissa........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
