Alexander Stubbin aiempia puheita Virosta Pohjoismaana koetellaan Nato-yhteistyössä. Virossa huolettaa se, että puolustusta suunniteltaessa Baltiaa ja Pohjoismaita ei välttämättä nähdä yhtenä alueena.
Kun Alexander Stubb ei ollut vielä presidentti, hän korosti usein Pohjoismaiden ja Baltian alueellisen yhteistyön merkitystä. Hän on myös ilmoittautunut suureksi Viron ystäväksi.
”En ole koskaan tuntenut itseäni pohjoismaalaisemmaksi kuin nyt, tai virolaisemmaksi kuin nyt. Koska nythän me olemme tavallaan täysin integroituneita toinen toisiimme”, ehdokas Stubb sanoi podcastissaan alkuvuodesta.
Postimees-lehden kolumnistina ulkomaankauppaministeri Stubb kirjoitti vuonna 2012: ”Minusta Viro on kulttuurisesti ja historiallisesti ollut aina enemmän Pohjolan kuin Baltian maa.”
Diplomaatia-lehdessä Stubb sanoi vuonna 2021: ”Kun puhun Pohjoismaista, ajattelen samaan aikaan myös Baltian maita.”
Suomenlahden etelärannalla on siis aihetta odottaa, että Stubbin Suomi ei jätä yhteistyön tiivistämistä vain puheiksi. Tätä koetellaan myös Naton puitteissa.
Viron puolustustutkimuskeskus ICDS julkaisi hiljattain raportin Suomesta ja Ruotsista Naton uusina jäseninä. Samalla kun raportti toteaa itsestäänselvyyden – uudet jäsenet vahvistavat alueen turvallisuutta –, se tuo esiin haasteita. Baltiaa ja Pohjoismaita ei välttämättä nähdä yhtenä alueena.
Pohjoismaiden tiivis alueellinen yhteistyö saattaakin raportin mukaan koitua haitaksi Baltian puolustuksen suunnittelulle.
Taustalla on huoli siitä, että Naton operatiivisten esikuntien sauma kulkisi keskellä Itämerta niin, että yhden päävastuualue olisi pohjoisella ja toisen eteläisellä puolella. Viron edun mukaista olisi olla saman johtoportaan alaisena Suomen kanssa.
Tämä ei tarkoita, että Viroon odotetaan Suomen joukkoja. Spekulointia tästä on näkynyt viime aikoina.
Joukkojen siirtäminen viereisestä Venäjän rajavaltiosta toiseen ei lisää turvallisuutta alueella, puolustusministeri Hanno Pevkur sanoi hiljattain HS:lle.
Virossa päättäjillä on tapana rauhoitella väestöä, että maassa on kolmen ydinasevaltion joukkoja: Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen. Näitä ei haluta korvata toisilla joukoilla.
Viroon ei juuri nyt myöskään valmistella aiempaa suurempaa Naton monikansallista prikaatia niin kuin Latviaan ja Liettuaan. Se johtuu osin siitä, että Viro rakensi hyvissä ajoin asevelvollisuus- ja reserviarmeijan Suomen mallin mukaan.
Presidentti Stubbin näkemystä Baltian ja Pohjoismaiden puolustusyhteistyöstä ei ole vielä kuultu. Se on edessä Virossa viimeistään toukokuun lopulla, kunhan Stubb on ensin käynyt Ruotsissa.
Kirjoittaja on HS:n Suomi–Viro-kirjeenvaihtaja.
Kolumni| Suomi ja Viro hakevat suhdettaan Natossa
6
1
15.04.2024
Alexander Stubbin aiempia puheita Virosta Pohjoismaana koetellaan Nato-yhteistyössä. Virossa huolettaa se, että puolustusta suunniteltaessa Baltiaa ja Pohjoismaita ei välttämättä nähdä yhtenä alueena.
Kun Alexander Stubb ei ollut vielä presidentti, hän korosti usein Pohjoismaiden ja Baltian alueellisen yhteistyön merkitystä. Hän on myös ilmoittautunut suureksi Viron ystäväksi.
”En ole koskaan tuntenut itseäni pohjoismaalaisemmaksi kuin nyt, tai virolaisemmaksi kuin nyt. Koska nythän me olemme tavallaan täysin integroituneita toinen toisiimme”, ehdokas Stubb sanoi podcastissaan alkuvuodesta.
Postimees-lehden kolumnistina ulkomaankauppaministeri Stubb........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Donald Low
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
Michael Kwet
