Piilaakson kriiseistä on kirjoitettu viime vuosina paljon. Milloin kiikarissa ovat San Franciscon väestölliset haasteet, milloin konttoritilojen vajaakäyttö, milloin alueen korkeat elinkustannukset.
Startupien pankkina tunnetun Silicon Valley Bankin romahdus viime vuonna nähtiin todisteena Piilaakson haasteista, kuten myös muutaman teknologiayrityksen pääkonttorin siirto Texasiin.
Tyhjät myymälät, kadut ja moottoritiet on tulkittu eräänlaisena elinkeinoelämän indeksinä. Ajatellaan, että jos ruuhkia ei ole, ei voi taloudella mennä hyvin.
Monelta unohtuu, että Piilaakso on maailman näyttävin esimerkki luovasta tuhosta. Piilaakso luo nahkansa rajummin ja nopeammin kuin muu länsimaailma. Kun alueelta muuttaa pois tuhansia kovia tekijöitä, tilalle tulee kymmeniätuhansia lupaavia tekijöitä.
Sota ei yhtä miestä kaipaa eikä Piilaakso yhtä miljardööriä. Se, joka uskoo tulevaisuuteen, on hyödyllisempi kuin se, joka on pettynyt nykyoloihin.
Vielä Piilaakso ei ole kokonaan palautunut. Perinteiset ohjelmistopalveluyritykset (SaaS) taistelevat kasvuprosenteistaan.
Esimerkiksi kovassa huudossa oleva pilvipalveluyhtiö Snowflake kasvoi kaksi vuotta sitten 110 prosentin vuosivauhtia ja tänä vuonna vain 32 prosenttia.
Videopuheluohjelmisto Zoomin kasvu vuonna 2022 oli 78 prosenttia, ja nyt se on kolme. Henkilöstövähennyksiä tehdään edelleen. Erään tilaston mukaan Piilaaksossa on tänä vuonna vähennetty lähes 20 000 työpaikkaa.
Korkealla pysyvät korot ja epävarmuus tulevien presidentinvaalien vaikutuksista hidastavat talouden toipumista.
Monilla myöhäisen vaiheen kasvuyrityksillä on kovat ajat. Liiketoiminta on edelleen tappiollista eikä löydy exitiä saati lisärahoitusta.
Odotettavissa on alasajoja ja erittäin halvalla tapahtuvia yritysostoja.
Esimerkiksi tietoturvayhtiö Laceworkin arvostus oli pari vuotta sitten yli 8 miljardia dollaria. Nyt yritys on lehdistön mukaan myynnissä kahdellasadalla miljoonalla.
Mutta silti Piilaakso nousee. Konferenssit ovat palanneet aikaisempaan loistoonsa. Uusia startupeja syntyy kovalla tahdilla, ja pääomaa niille löytyy. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Piilaakson startupit keräsivät 14,4 miljardia dollaria pääomasijoituksia, mikä on 42 prosenttia koko maan määrästä.
Muuttoliike näyttää kääntyneen taas Piilaakson suuntaan, varsinkin virtuaalisesti. Moni osallistuu etätyöläisenä mutta asuu saman aikavyöhykkeen alueilla, joissa elinkustannukset ovat alemmat.
Maailman johtavan startup-kiihdyttämön Y Combinatorin tämän talven ohjelmassa on mukana 260 uutta yritystä, joista yli puolet on tekoäly-yrityksiä.
Tekoäly toimii magneettina, ja Piilaakso on taas kovassa nousussa.
Tekoälyn alalla on nyt myyjän markkinat. Suurin osa isoista yrityksistä on lähtenyt mukaan ja budjetoinut tähän. Monella on jo tuotannossa ensimmäisiä tekoälyyn pohjautuvia palveluja.
Yleisin käyttö on asiakaspalvelussa. Personointi on myös yleistä, kuten on myynti ja markkinointi. Ensimmäiset sovellusalueet ovat siis sellaisia, joissa asioidaan ihmisten kanssa ja tekoäly tuo nopean sopeutumisen tilanteeseen kuin tilanteeseen. Pidemmällä tähtäimellä tullaan näkemään tekoälyllä tehostettuja tuotteita ja sisäisiä prosesseja sekä kokonaan tekoälyyn pohjautuvia uusia palveluja.
Suomessa on erinomaista tekoälyosaamista ja joitakin hyvin lupaavia yrityksiä. Volyymit ovat kuitenkin aivan liian pienet. Lisää tarvitaan. Nyt voisi ottaa oppia Piilaaksosta ja rakentaa vastaavia yrityksiä Suomeen.
Mutta kiirettä ei välttämättä ole rakentaa valtavia järjestelmiä, koska alla oleva tekoälypohja kehittyy niin nopeasti. Pitääkin varautua siihen, että juuri nyt julkaistavat tekoälysovellukset joutuvat roskiin puolen vuoden tai vuoden päästä. Tilalle tulee vielä parempia sovelluksia, jotka pohjautuvat vielä edistyksellisempään tekoälyyn.
Matemaatikot ja tilastotieteilijät voisivat hakeutua insinöörien ja kauppatieteilijöiden pariin. Yhdessä voisi syntyä sellaista uutta, mitä maailmalla kiperästi tarvitaan.
Tässä olisi nousujohteinen ala, jossa suomalaiset vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa.
Kolumni| Piilaakso luo nahkansa rajummin ja nopeammin kuin muu länsimaailma. Nyt tekoäly toimii uuden nousun magneettina.
27
1
27.04.2024
Piilaakson kriiseistä on kirjoitettu viime vuosina paljon. Milloin kiikarissa ovat San Franciscon väestölliset haasteet, milloin konttoritilojen vajaakäyttö, milloin alueen korkeat elinkustannukset.
Startupien pankkina tunnetun Silicon Valley Bankin romahdus viime vuonna nähtiin todisteena Piilaakson haasteista, kuten myös muutaman teknologiayrityksen pääkonttorin siirto Texasiin.
Tyhjät myymälät, kadut ja moottoritiet on tulkittu eräänlaisena elinkeinoelämän indeksinä. Ajatellaan, että jos ruuhkia ei ole, ei voi taloudella mennä hyvin.
Monelta unohtuu, että Piilaakso on maailman näyttävin esimerkki luovasta tuhosta. Piilaakso luo nahkansa rajummin ja nopeammin kuin muu länsimaailma. Kun alueelta muuttaa pois tuhansia kovia tekijöitä, tilalle tulee kymmeniätuhansia lupaavia tekijöitä.
Sota ei yhtä miestä kaipaa eikä Piilaakso yhtä miljardööriä. Se, joka uskoo tulevaisuuteen, on hyödyllisempi kuin se, joka on pettynyt nykyoloihin.
Vielä Piilaakso ei ole kokonaan palautunut. Perinteiset........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Donald Low
Ali Fathollah-Nejad
