Kun äänestäminen tai asukastoiminta ei innosta, kaupunkilaisille annetaan kahdeksan miljoonan euron virkistysbudjetti.

Jos kaupunkilaisille antaa 8,8 miljoonaa euroa törsättäväksi, niin kyllä se kelpaa.

Yli 40 000 helsinkiläistä nimittäin osallistui kuukausi sitten päättyneeseen Omastadi-äänestykseen, jossa kaupunki jalomielisesti antaa asukkailleen miljoonien eurojen budjetin heidän haluamiensa projektien toteuttamiseen.

Ja kansa on puhunut.

Kunnat ja kaupungit haluavat saada paikallispolitiikasta piittaamattomat asukkaansa mukaan osallistumaan, ja osallistuva budjetointi on tähän tavallisin tapa.

Helsingin rinnalla muiden kuntien osallistava budjetointi näyttää kuitenkin lähinnä näpertelyltä, onhan pääkaupungin 8,8 miljoonan euron budjetti Suomen mittakaavassa suorastaan hulppea.

Kun helsinkiläisiä näin hemmotellaan, voisi kuvitella, että joka lähiössä on pian kukkaistutuksia, ulkokuntosaleja ja lintutorneja. Niitä kaupunkilaiset vuodesta toiseen Omastadi-äänestyksessä toivovat.

Omastadissa on kuitenkin kaksi ongelmaa, jotka saavat koko touhun näyttämään lähinnä silmänkääntötempulta.

Ensimmäinen ongelma on, että lopulta kaupunkilaiset päätyvät ohjaamaan rahaa hankkeisiin, joiden kuvittelisi oikeasti kuuluvan joka tapauksessa kaupungin vastuulle.

Nyt kaupunkilaiset joutuvat hankkimaan virkistysrahoista keinun liikuntavammaisille lapsille, katuvaloja sekä roska-astioita asuinalueelleen.

Veronmaksajana sitä toivoisi, että kaupunki hoitaisi tällaiset asiat ilman, että niitä pitää erikseen toivoa melko hitaan ja raskaan prosessin kautta.

Toiveissa näkyvät alueelliset erot kertovat myös kaupungin sisäisestä jakautumisesta. Vuoden 2020 äänestyksessä Töölönlahdelle äänestettiin kirsikkapuita, Mellunkylässä taas nuoret joutuivat äänestyksen kautta pyytämään, että alueelle saataisiin kierrätyspisteitä huumeneuloille.

Myös hankkeiden toteutus epäilyttää. Avokätisesti budjetoiduissa hankkeissa erityisesti suunnitteluvaiheeseen onnistutaan upottamaan runsaasti rahaa. Siihen vaiheeseen osa hankkeista jääkin.

Esimerkiksi edellisessä äänestyksessä 100 000 euroa ohjattiin Uimastadionin ympärivuotisen aukiolon edellytysten selvittämiseen. Tammikuussa 2022 alkanut selvitystyö valmistui puolitoista vuotta myöhemmin.

Sadallatuhannella eurolla saatiin 13-sivuinen selvitys, jonka johtopäätöksenä oli, että talvikäytön kustannuksia on vaikea ennustaa.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

QOSHE - Kolumni| Kaupunkilaiset joutuvat äänestämään katuvaloja kotikulmilleen - Milla Palkoaho Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Kaupunkilaiset joutuvat äänestämään katuvaloja kotikulmilleen

17 0
17.04.2024

Kun äänestäminen tai asukastoiminta ei innosta, kaupunkilaisille annetaan kahdeksan miljoonan euron virkistysbudjetti.

Jos kaupunkilaisille antaa 8,8 miljoonaa euroa törsättäväksi, niin kyllä se kelpaa.

Yli 40 000 helsinkiläistä nimittäin osallistui kuukausi sitten päättyneeseen Omastadi-äänestykseen, jossa kaupunki jalomielisesti antaa asukkailleen miljoonien eurojen budjetin heidän haluamiensa projektien toteuttamiseen.

Ja kansa on puhunut.

Kunnat ja kaupungit haluavat saada paikallispolitiikasta piittaamattomat asukkaansa mukaan osallistumaan, ja osallistuva budjetointi on tähän tavallisin........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play