Pessimistiset ennustajat olisivat onnellisia, jos alkava vuosi osoittaisi heidän olleen väärässä.
Mitä lähemmäs tultiin viime vuoden loppua, sitä synkemmiksi muuttuivat tätä vuotta koskevat ennusteet Suomen talouden kehityksestä.
Taloustutkijat panivat merkille, että valtiovarainministeriön ennusteet olivat viime vuoden aikana positiivisempia kuin monien muiden ennustajien näkemykset. Kun Suomen Pankki kertoi joulun alla, että vuonna 2024 Suomen talous kutistuu, valtiovarainministeriö kertoi samana päivänä, että talous kasvaa. Ero oli prosenttiyksiköissä pieni, mutta sävyissä iso.
Valtiovarainministeriö tunnettiin aiemmin siitä, että sen tarjoamat näkemykset Suomen taloudesta olivat niitä pessimistisimpiä. Ministeriön virkamiehet kiistävät tiukasti sellaisen tulkinnan, että ministeriö tuottaisi nyt optimismia, jotta hallituksen talousohjelmalla olisi edes joitain mahdollisuuksia toteutua ja nykyinen poikkeuksellisen hyvä yhteys hallitukseen säilyisi. Ministeriön mukaan se toimii lakien ja hyvän moraalin ohjaamana.
Jos hallitus haluaa pysyä velkaantumisen pysäyttämistä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevissa tavoitteissaan, Suomi tarvitsee talouskasvua – pian. Kasvu tuo työtä ja veroja yhteiseen kassaan. Kutistuminen vie työtä ja rahaa sekä tekee säästämisen entistä vaikeammaksi.
Yksi selitys valtiovarainministeriön optimismille tulee toisesta ennustelaitoksesta. Sen asiantuntija katsoo, että ministeriö uskoo liian vahvasti Suomen ja suomalaisten palaavan koronaviruspandemian väistyttyä nopeasti entiselleen inflaation hidastuessa ja korkojen laskiessa. Ministeriö olettaa, että kun kriisit ovat ohi, kuluttaja kuluttaa taas entiseen tapaan ja investoijat virkistyvät.
Kriittisemmän tulkinnan mukaan näin hyvin ei ehkä käykään. Suomi on muuttunut, ja lommo oikenee hitaasti – eikä ehkä koskaan kokonaan.
Pandemia muutti kuluttajien tottumuksia ja palkansaajien työtapoja kaikkialla. Muutokset saattavat jäädä pitkäaikaisiksi. Suomen Pankin mukaan ostovoima kyllä kasvaa, mutta samalla säästämisaste nousee.
Työmarkkinoiden muutoksesta pandemian jälkeen kertoo, että työllisyysaste nousi viime vuoden lopulle saakka, mutta tehdyt työtunnit eivät. Enää ei huvita tehdä entistä määrää tunteja. Osa-aikaisuuskin houkuttelee.
Jos tämä on pysyvä käyttäytymismuutos, talouskasvun ensimmäinen elementti, työn määrä, ei nousekaan. Hallitus on laskenut säästöurakkaansa osin sen varaan, että suomalaiset saadaan työmarkkinoita koskevien lakien muutoksilla hätistettyä töihin, ja kohta 100 000 uutta työllistä kasvattaa kansantuotetta. Toimien moraalikin nojaa tähän ajatukseen: vaikka etuuksia leikattaisiinkin, hätistetyn elämä paranee, jos hänet saadaan palkkaa nostamaan.
Jos etuuksien leikkaaminen on toimi, joka vuotaa käyttäytymismuutosten vuoksi, kasvua ei synny oletetusti. Työllisyysastekin jo laskee.
Toinenkin kasvun tekijä, tuottavuus, on joidenkin tutkimusten mukaan kärsinyt etätöistä. Ei huvita pinnistää, eikä lähitöihin ole pakko palata. Myös työyhteisön tehokkuus ja innovatiivisuus voi heikentyä, kun suora vuorovaikutus vähentyy. Vaikka vastakkaisiakin tulkintoja etätöiden tuottavuudesta on, Suomen tuottavuuden kasvu on joka tapauksessa heikkoa, eikä muutos tule niin pian, että se kiihdyttäisi kasvua lähivuosina.
Lommon oikenemista hidastaa myös, että Suomikin on muuttunut eikä ehkä palaa entiselleen. Itä-Suomi uppoaa huoltosuhteen heiketessä hitaasti, mutta akuutti, uppoamista vauhdittava tekijä on se, että Venäjän raja meni kiinni. Idässä ei palata entiseen kulutukseen ehkä enää koskaan. Ei ainakaan tänä vuonna. Muutos tuli nopeasti.
Ministeriö uskoo myös investoijien innostuvan pian uudelleen ja auttavan taloutta kasvuun. Venäjän läheisyys ei ehkä investoijia pelota, mutta Suomi on globaalissa murroksessa muuttunut yhtäkkiä yhä selvemmin Euroopan reunavaltioksi. Kaiken lisäksi Suomi häviää nopeasti kiihtyneessä valtiontukikilpailussa, joka alkoi valtavista vihreän siirtymän investoinneista. Pienten tukien reunamaahan eivät investoijat ryntää.
Ennustan, että kaikki ennustajat olisivat kuitenkin tyytyväisiä, jos alkanut vuosi todistaisi valtiovarainministeriön olleen oikeassa. Että tulisi vain melko huono vuosi.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Pääkirjoitus| Ei ihan umpihuonoa uutta vuotta!
8
11
04.01.2024
Pessimistiset ennustajat olisivat onnellisia, jos alkava vuosi osoittaisi heidän olleen väärässä.
Mitä lähemmäs tultiin viime vuoden loppua, sitä synkemmiksi muuttuivat tätä vuotta koskevat ennusteet Suomen talouden kehityksestä.
Taloustutkijat panivat merkille, että valtiovarainministeriön ennusteet olivat viime vuoden aikana positiivisempia kuin monien muiden ennustajien näkemykset. Kun Suomen Pankki kertoi joulun alla, että vuonna 2024 Suomen talous kutistuu, valtiovarainministeriö kertoi samana päivänä, että talous kasvaa. Ero oli prosenttiyksiköissä pieni, mutta sävyissä iso.
Valtiovarainministeriö tunnettiin aiemmin siitä, että sen tarjoamat näkemykset Suomen taloudesta olivat niitä pessimistisimpiä. Ministeriön virkamiehet kiistävät tiukasti sellaisen tulkinnan, että ministeriö tuottaisi nyt optimismia, jotta hallituksen talousohjelmalla olisi edes joitain mahdollisuuksia toteutua ja nykyinen poikkeuksellisen hyvä yhteys hallitukseen säilyisi. Ministeriön mukaan se toimii lakien ja hyvän moraalin ohjaamana.
Jos........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Donald Low
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
Michael Kwet
