Juuri avautuneessa Eero Järnefeltin näyttelyssä on taiteilijan muusta tuotannosta tyystin poikkeava teos.
Kevät päätti sitten ottaa takapakkia. Lehtien viherryksen sijaan viikonlopuksi luvataan lunta. On taas hyvä idea hankkia parempia näkymiä taiteen parissa.
Ateneumissa juuri avautunut Eero Järnefeltin näyttely on pullollaan maisemia, joihin upota, mukaan lukien ihanat pilvimaalaukset ja tietysti kuulut Koli-näkymät. Järnefelt (1863–1937) oli liki pakkomielteinen Koli-kuvaaja. Männyn tuoksun melkein haistaa, kun tuijottaa maalausta, jossa aurinko kuumentaa kaarnan pintaa.
Näköistä on – ja silti Järnefelt maalasi kaiken aikaa myös omaa Koliaan, sisäistä näkemystään.
”Maisemalla voi oikeastaan kuvata niin paljon inhimillisiä ajatuksia ja mielialoja, kuten totisuutta, iloa, epätoivoa, vihaa”, Järnefelt kirjoitti päiväkirjamerkinnässään, jota siteerataan Ateneumin näyttelyjulkaisussa. ”Luonto vaikuttaa niin sanomattomasti ihmiseen”, hän jatkoi ja pohti, että taiteen suuri tehtävä on hakea sitä, mikä on “pääasiallisesti vaikutuksen antaja”.
Liki kaksimetriseksi levittäytyvässä maalauksessa Syysmaisema Pielisjärveltä (1899) valo ja varjo vaihtelevat tavalla, jossa on jotakin uhkaavaa. Teos on liitetty sortovuosien tunnelmiin.
Mutta mitä ihmettä! Silmiin osuu viisi vuotta aikaisemmaksi ajoitettu teos, johon uhka on vielä paljon suoremmin maalattu. Maalauksessa Idän myrskyssä (Omakuva) tuimailmeinen taiteilija poseeraa ilkialasti. Taivas loimottaa tulenkarvaisena, puunrungot taipuvat.
Eero Järnefelt: Idän myrskyssä (Omakuva). Öljy kankaalle, 1894. Kuva: Reima Määttänen / Hämeenlinnan taidemuseo
Teos on lainattu Hämeenlinnan taidemuseosta. Sen kokoelmista vastaava amanuenssi Tanja Pääskynen kertoo, että maalaus on saatu lahjoituksena yksityishenkilöltä vuonna 2010. Lahjoittaja oli hankkinut teoksen Hagelstamin huutokauppahuoneelta, jonne se on tiettävästi tullut Ruotsista. Hagelstamin sivuilta löydän tiedon, että teoksen vasarahinnaksi muodostui 46 000 euroa.
Järnefelteistä on maksettu paljon suurempiakin summia. Ahvenanmaalainen miljonääri Anders Wiklöf maksoi vuonna 2007 Pyykkiranta-teoksesta 630 000 euroa. Sekin on näyttelyssä mukana.
Järnefeltillä oli suvun ja opiskelujen kautta yhteys Venäjään, ja hän seurasi suuriruhtinaskunnan poliittisen tilanteen kiristymistä epäilemättä herkästi. Taiteilija näki, mitä oli tulossa, ja maalasi harvinaisen poliittisen omakuvan – vuosia ennen helmikuun manifestia.
Näyttelyjulkaisusta luen, että tätä maalausta Järnefelt ei koskaan esittänyt yhdessäkään taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä. Hän piti sen itsellään, yleisöltä salassa.
Idästä tuuli käy taas voimakkaana, mutta taidetta ei tarvitse Suomessa piilotella, ei uutta eikä vanhaa.
Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimituksen toimitussihteeri.
Kolumni| Eero Järnefelt maalasi sortovuosien alla idän uhkan riipaisevalla tavalla – ja piti teoksen omana tietonaan
14
1
05.04.2024
Juuri avautuneessa Eero Järnefeltin näyttelyssä on taiteilijan muusta tuotannosta tyystin poikkeava teos.
Kevät päätti sitten ottaa takapakkia. Lehtien viherryksen sijaan viikonlopuksi luvataan lunta. On taas hyvä idea hankkia parempia näkymiä taiteen parissa.
Ateneumissa juuri avautunut Eero Järnefeltin näyttely on pullollaan maisemia, joihin upota, mukaan lukien ihanat pilvimaalaukset ja tietysti kuulut Koli-näkymät. Järnefelt (1863–1937) oli liki pakkomielteinen Koli-kuvaaja. Männyn tuoksun melkein haistaa, kun tuijottaa maalausta, jossa aurinko kuumentaa kaarnan pintaa.
Näköistä on – ja silti Järnefelt maalasi kaiken aikaa myös omaa Koliaan, sisäistä........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
