Nykymaailmassa on paljon tilaa ja tarvetta lähimmäisenrakkaudelle ja yksityiselle hyväntekeväisyydelle.
Raamattu ei arvosta maallista mammonaa. Rikkaita ei tuomita, mutta helpompi on kamelin mennä läpi neulansilmän kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan. Paavalin mukaan rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Jeesus varoittaa, että itsetarkoituksellinen rahan tavoittelu voi saada ihmisestä yliotteen ja turmella sielun.
Keskiajan kirkko halusi jokaisen tyytyvän siihen tulotasoon, joka sopi hänen yhteiskunnalliseen asemaansa. Enemmän tavoittelu oli ahneutta, ja ahneus oli kuolemansynti. Ahneuden tuomitseminen ei toki estänyt kirkonmiehiä haalimasta rikkauksia jopa anekauppaa käymällä.
Reformaatio nosti käsityöläiset ja kauppiaat kunniaan, kun aiemmin oli arvostettu lähinnä vain papistoa ja aatelistoa. Martti Luther toivoi jokaisen ihmisen täyttävän moitteettomasti Jumalan hänelle antaman kutsumuksen. Lutherin mukaan kristitty kunnioittaa Jumalaa paremmin ahkeroimalla arjessa kuin rukoilemalla luostareissa. Työnteon arvostaminen on yhteisvastuun ohella olennainen osa luterilaista maailmankatsomusta.
Reformaation toinen päähaara kalvinismi meni paljon pitemmälle ja alkoi suorastaan ihannoida menestystä, eritoten vaurastumista. Se nähtiin merkkinä kuulumisesta pelastettavien joukkoon. Amerikkalainen puritanismi edustaa yhä rikastumista ihannoivaa ja köyhiä halveksivaa menestyksen teologiaa.
Iso muutos oli ”taloustieteen isän” Adam Smithin ajatus, että vaihdanta markkinoilla on sekä ostajan että myyjän etu (win-win). Itsekkyys on talouden käyttövoima, joka pitää intohimot kurissa ja kannustaa kaikkien kannalta hyödylliseen ahkeruuteen ja yrittäjyyteen. Ken edistää markkinoilla omaa etuaan, edistää samalla yhteistä etua; yksilöllinen ja yhteisöllinen rationaalisuus ja etu käyvät yhteen.
Suotuisa lopputulos edellyttää kilpailua markkinoilla. Ahneus ei voi toteutua monopolivallan käyttönä muiden osapuolten riistämiseksi. Nämä kaksi voimaa – yksilön itsekkyys eli oman edun tavoittelu ja toimijoiden välinen kilpailu markkinoilla – ovat se taloutta ohjaava ja tasapainottava ”näkymätön käsi”, jonka roolia ekonomistit ovat Smithin jälkeen korostaneet. Markkinatalous tai kapitalismi on vallannut koko maailman ja johtanut ihmiskunnan valtavaan vaurastumiseen.
Nykyisin ahneutta usein jopa ihannoidaan, vaikka liiallisuuksiin taipuvaiseen hyperkapitalismiin liittyy kosolti ongelmia, kuten epävakautta, eriarvoisuutta, erilaista riistoa sekä kielteisiä ulkoisvaikutuksia ilmaston lämpenemisen ja muiden ympäristöhaittojen muodossa. Rikkaiden länsimaiden politiikka edustaa tältä osin kollektiivista ahneutta, jossa vähät välitetään maailman köyhistä ja tulevista sukupolvista.
Fossiilisten polttoaineiden tukiaiset ovat edelleen valtavia, ja rikkaat toimijat lobbaavat niiden säilyttämiseksi. Jättipankit toimivat valtiontakuiden varassa, mutta osallistuvat moraalittomaan rahanpesuun ja verojen välttelyyn. Teknojättien rahantekoon liittyviin eettisiin ongelmiin ollaan vasta heräämässä. Ahneus on alastonta ja muista välittäminen olematonta.
Kenties Raamatun huoliin ahneudesta voisi suhtautua uudella ymmärryksellä – kuten myös Jeesuksen vaatimukseen lähimmäisenrakkaudesta?
On paljon tilaa ja tarvetta lähimmäisenrakkaudelle ja yksityiselle hyväntekeväisyydelle. Lisäksi tarvitaan yhteisötason toimia kapitalismin säätelyn ja polarisaatiota torjuvan hyvinvointivaltion muodossa.
Toivottavasti Suomi on jatkossakin maa, jossa heikoimmista ja eritoten lapsiperheistä pidetään huolta myös käytännön politiikassa. Itsekkyyden ja ahneuden vastavoimaksi tarvitaan myötätuntoa ja yhteisvastuuta.
Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.
Kolumni| Ahneuden voi kyseenalaistaa muulloinkin kuin jouluna
11
0
19.12.2023
Nykymaailmassa on paljon tilaa ja tarvetta lähimmäisenrakkaudelle ja yksityiselle hyväntekeväisyydelle.
Raamattu ei arvosta maallista mammonaa. Rikkaita ei tuomita, mutta helpompi on kamelin mennä läpi neulansilmän kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan. Paavalin mukaan rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Jeesus varoittaa, että itsetarkoituksellinen rahan tavoittelu voi saada ihmisestä yliotteen ja turmella sielun.
Keskiajan kirkko halusi jokaisen tyytyvän siihen tulotasoon, joka sopi hänen yhteiskunnalliseen asemaansa. Enemmän tavoittelu oli ahneutta, ja ahneus oli kuolemansynti. Ahneuden tuomitseminen ei toki estänyt kirkonmiehiä haalimasta rikkauksia jopa anekauppaa käymällä.
Reformaatio nosti käsityöläiset ja kauppiaat kunniaan, kun aiemmin oli arvostettu lähinnä vain papistoa ja aatelistoa. Martti Luther toivoi jokaisen ihmisen täyttävän moitteettomasti Jumalan hänelle antaman kutsumuksen.........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Ali Fathollah-Nejad
Rami G Khouri
Nikkei Editorial
