Budjettialijäämä pysyy vaalilupausten vastaisesti suurena. Valikoiva verotuksen kiristäminen on tässä valossa paikallaan.
Onko Suomi verohelvetti, jossa ylikireä verotus kuristaa taloutta? Etenkin elinkeinoelämän johto vaatii veronkevennyksiä. Onko OECD-alueen viidenneksi korkein veroaste Suomen talouden iso ongelma?
Mitä on vero? Se on pakollinen, julkisyhteisölle maksettava ja ennen kaikkea yksilötasolla vastikkeeton suoritus.
Tämä herättää kysymyksiä Suomen työeläkejärjestelmästä, jonka maksut ovat iso osa laskettua veroastetta. Kuitenkaan nämä maksut pääosin eivät ole vastikkeettomia: erittäin moni suomalainen voi perustellusti odottaa saavansa aikanaan eläkettä, joka arvoltaan vastaa hänen tekemiään maksuja, järjestelmän tuotolla lisättynä. Tällöin maksua voi pitää osittain vakuutusmaksuna tai erikoisena pakkosäästämisen muotona pelkän veron sijaan.
Monissa maissa, kuten Tanskassa ja Ruotsissa, on isoja kollektiivisia ala- tai liittokohtaisia lisäeläkejärjestelyjä. Ne ovat hyvin samankaltaisia kuin meidän työeläkejärjestelmämme, mutta niissä maksuja ei lueta veroiksi.
Useammin kuin muualla sosiaaliset tulonsiirrot ovat meillä veronalaisia. Harvemmin kuin muualla verovähennyksiä käytetään sosiaalipolitiikan keinona. Kansainväliset vertailut liioittelevat tästäkin syystä Suomen veroastetta.
Tärkeä kysymys on, mihin veroja käytetään. Suomessa niillä rahoitetaan muun muassa päiväkoteja, kouluja ja yliopistoja. Nämä menot ovat kasvupoliittisesti hyödyllisiä. Samalla ne keventävät perheiden lapsista aiheutuvaa maksutaakkaa.
Moni ulkomailla asunut on todennut, että käytännössä pakolliset perhemenot ovat muualla usein verrattomasti suuremmat kuin meillä. Muita verorahoituksen kohteita ovat kasvavat terveydenhuolto- ja vanhustenhoivamenot. Veroille saadaan meillä pääosin hyvää vastinetta.
Hallitus esittää suuria julkisten menojen leikkauksia. Samalla valtiovarainministeriö arvioi veroasteen eri syistä alenevan vuodesta 2022 vuoteen 2027 kolme prosenttiyksikköä, mikä vähentäisi verokertymää noin yhdeksän miljardia euroa. Siksi budjettialijäämä pysyy vaalilupausten vastaisesti suurena.
Veroasteen alenemista vähentävä, valikoiva verotuksen kiristäminen on tässä valossa paikallaan. Se mahdollistaisi kaikkia – myös suurituloisia – rasittavan kipupaketin, ja se olisi yhteiskunnallisesti reilumpi ratkaisu kuin koko sopeutustaakan kaataminen vähävaraisten harteille.
Ansiotuloverotuksen kiristäminen ei ole ratkaisu: pienituloisilla se vahvistaa kannustinloukkua, ja suurituloisten rajaveroasteet ovat jo varsin korkeita. On kuitenkin muita kohteita. Usein mainitaan listaamattomien yritysten veroedut. Tiettävästi kukaan riippumaton ekonomisti ei ole koskaan puoltanut tätä verojärjestelmämme erikoisuutta, joka on vahvan lobbauksen takia pyhä lehmä. Muitakin kyseenalaisia verotukia on kosolti. Myös välillisessä verotuksessa on kiristämisen varaa.
Verotuksen keventämistä perustellaan taloudellisten kannusteiden ja talouskasvun vahvistamisella. Kansainvälisten vertailujen ja tutkimusten valossa veronkevennysten vaikutus talouskasvuun on kuitenkin rajallinen. Korkeista ansiotuloveroista huolimatta itsensä kouluttaminen on Suomessa kannattavaa koulutuksen palkkapreemion sekä ilmaisen opetuksen ja opintotuen ansiosta. Yhtiöverokanta on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Eri veromuodoissa on parannettavaa, mutta kireä verotus ei ole Suomen talouden keskeinen ongelma.
Suomen veroaste ei ole kohtuuttoman korkea, ja nykynäkymin se on alenemassa tuntuvasti. Olosuhteet huomioon ottaen verotusta tulisi lähivuosina valikoivasti kiristää. Tätä linjaa tukee myös luterilainen moraalimme, joka korostaa yhteisvastuuta. Korkeat verot ovat sivistyksen hinta.
Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.
Kolumni| Onko Suomen verotus liian kireää?
11
268
07.11.2023
Budjettialijäämä pysyy vaalilupausten vastaisesti suurena. Valikoiva verotuksen kiristäminen on tässä valossa paikallaan.
Onko Suomi verohelvetti, jossa ylikireä verotus kuristaa taloutta? Etenkin elinkeinoelämän johto vaatii veronkevennyksiä. Onko OECD-alueen viidenneksi korkein veroaste Suomen talouden iso ongelma?
Mitä on vero? Se on pakollinen, julkisyhteisölle maksettava ja ennen kaikkea yksilötasolla vastikkeeton suoritus.
Tämä herättää kysymyksiä Suomen työeläkejärjestelmästä, jonka maksut ovat iso osa laskettua veroastetta. Kuitenkaan nämä maksut pääosin eivät ole vastikkeettomia: erittäin moni suomalainen voi perustellusti odottaa saavansa aikanaan eläkettä, joka arvoltaan vastaa hänen tekemiään maksuja, järjestelmän tuotolla lisättynä. Tällöin maksua voi pitää osittain vakuutusmaksuna tai erikoisena pakkosäästämisen muotona pelkän veron sijaan.
Monissa maissa, kuten Tanskassa ja........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Ali Fathollah-Nejad
Rami G Khouri
Nikkei Editorial
