Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle? Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.
Suomi on maa, jolla on loistava menneisyys ja upea tulevaisuus, mutta tämä nykyisyys on ikävää suossa rämpimistä. Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle?
Neuvoja voi hakea talouspolitiikan arviointineuvoston viime viikolla julkaisemasta raportista, joka on poikkeuksellisen painava talouspoliittinen puheenvuoro.
Pyrkimys valtion velkaantumisen vakauttamiseen on paikallaan. Hallituksen odotukset työmarkkinauudistusten työllisyys- ja budjettivaikutuksista ovat kuitenkin liian optimistisia. Samalla vaikeasti torjuttavia menopaineita ja tarvittavia panostuksia tulevaisuuteen on kosolti, eikä köyhyyttä kasvattavia sosiaaliturvaleikkauksia pidä ainakaan lisätä. Sama koskee asumistukea, joka on järkevä asuntopolitiikan keino.
Siksi sopeutusta on nyt haettava joidenkin verojen kiristämisestä. Tätä puoltaa sekin, että veroaste on eri syistä laskemassa merkittävästi. Neuvoston näkemykseen finanssipolitiikasta voi vain yhtyä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi finanssipolitiikan viritystä isompaa kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.
Ensinnäkin neuvosto suosittaa ilmastopolitiikan terävöittämistä ja peräänkuuluttaa etenkin kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että metsäteollisuus tai viime kädessä maanomistajat joutuisivat maksamaan hiilinielujen supistamisesta sen sijaan, että veronmaksajat tukevat metsäsektoria ostamalla kompensoivia hiilinieluja ulkomailta.
Toiseksi neuvosto on huolissaan hallituksen kaavailemista toimista, jotka voivat vähentää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat Suomessa joka vuosi monta sataa miljoonaa euroa – ja samalla kotimainen työvoima supistuu. Yli 65-vuotiaiden väestönosuudella mitattuna Suomi on Japanin ja Italian jälkeen maailman kolmanneksi vanhin maa. Väestön huoltosuhde on paljon heikompi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa maahanmuutto on ollut takavuosina runsasta.
Nykyisin maahanmuutto mielletään lähinnä vain ongelmaksi etenkin Ruotsin jengirikollisuuden takia. Ongelmia Ruotsissa kiistämättä on, mutta pitää nähdä sekin, että valtaosa maahanmuuttajista on kotoutunut hyvin ja rakentaa Ruotsin taloutta ja yhteiskuntaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi Suomen tarvitsevan vuosittain jopa yli 40 000 hengen nettomääräistä maahanmuuttoa työikäisen väestön vakauttamiseksi. Tämä lisäisi parhaimmillaan työllisyyttä ja verokertymää merkittävästi sekä vähentäisi ajan mittaan julkista velkaantumista. Ilahduttavasti maahanmuutto onkin viime vuosina noussut ennätystasolle.
Maahanmuuton myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin monella tapaa ehdollisia. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuovat muita suuremman hyödyn. Paljon riippuu kotouttamispolitiikan onnistumisesta. Osaltaan sitä vaikeuttavat Suomessa melko yleiset rasistiset asenteet. Eduskunnan puhemies väitti viime elokuun rasismikohun yhteydessä, että kyse on vain ”vihervasemmiston kipuilusta ja median psykoosista”.
Ongelman korjaamista helpottaisi sen tunnustaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia myös tulevina vuosina.
Ymmärrettävästi talouspolitiikan arviointineuvosto ei kommentoi akuuttia työmarkkinaselkkausta. Pelonsekaisin tuntein voimme vain seurata vastakkainasettelun kärjistymistä hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä. Onko selkävoitto todella taustalla pysyvän työnantajapuolen etu?
Osa kiistakysymyksistä on periaatteellisesti tärkeitä, mutta talouden kannalta silti käytännössä vähämerkityksellisiä. Uudistusten olennaisista osista luopumatta olisi jo aika puhaltaa peli poikki, ottaa aikalisä ja hakea kaikille siedettävä polku eteenpäin. Muuten Suomen talous rämpii pian suossa entistäkin syvemmällä.
Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.
Kolumni| Suomi rämpii suossa, mutta miten sieltä päästään kuivalle maalle?
12
88
30.01.2024
Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle? Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.
Suomi on maa, jolla on loistava menneisyys ja upea tulevaisuus, mutta tämä nykyisyys on ikävää suossa rämpimistä. Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle?
Neuvoja voi hakea talouspolitiikan arviointineuvoston viime viikolla julkaisemasta raportista, joka on poikkeuksellisen painava talouspoliittinen puheenvuoro.
Pyrkimys valtion velkaantumisen vakauttamiseen on paikallaan. Hallituksen odotukset työmarkkinauudistusten työllisyys- ja budjettivaikutuksista ovat kuitenkin liian optimistisia. Samalla vaikeasti torjuttavia menopaineita ja tarvittavia panostuksia tulevaisuuteen on kosolti, eikä köyhyyttä kasvattavia sosiaaliturvaleikkauksia pidä ainakaan lisätä. Sama koskee asumistukea, joka on järkevä asuntopolitiikan keino.
Siksi sopeutusta on nyt haettava joidenkin verojen........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Ali Fathollah-Nejad
Rami G Khouri
Nikkei Editorial
