Tekoälyn uhkakuvia ovat muun muassa työn automatisointi, valeinformaatio ja valvonta, mutta useimmat tutkijat uskovat tekoälyn tarjoavan ihmisille enemmän hyviä asioita kuin ongelmia.
Tekoäly on nyt yksi isoja muutosvoimia. Se selvisi viimeistään vuonna 2023, kun suuret teknologiayhtiöt julkistivat omat tekoälynsä.
Hakujätit kisaavat nyt parhaista tekoälyistä. Käytössä ovat jo Chat GPT, GPT-4, Bingin AI Chat, Googlen Bard ja muitakin.
Jo niitä ennen tekoäly kirjaimellisesti tuntui monen sormissa. Useimmat meistä käyttävät joka päivä ennakoivia tekstinsyöttöjä, kuka kännykässä, kuka tietokoneella.
Alamme pian ehkä jutella arkisesti tekoälyjen kanssa. Mihin tämä johtaa?
Kannattaa kysyä niiltä, jotka ovat muutoksen airuita – tutkijoilta. Peräti 2 778 tekoälyn tutkijaa vastasi syksyllä 2023 eri väittämiin.
Kaikki vastaajat olivat julkaisseet tutkimuksia tekoälystä vuonna 2022 tekoälyn eri alueilla. He ennustivat, mitä vauhtia tekoäly etenee eri aloilla. Berkeleyn yliopiston vetämä kysely on alan suurin. Ariv-verkkopalvelu julkisti tulokset tammikuun alussa.
Tutkijat ennustivat arkisia asioita, joihin tekoäly pystyy pian itse. Aiheet ulottuivat aina legojen kokoamisesta hittibiisien säveltämiseen ja verkkosivun valmistukseen.
Monet tutkijat aikaistivat aiemmin tekemiään ennusteita tekoälyjen pian toteuttamista asioista eri elämänaloilla. Jopa vuosikymmeniä.
Se mikä oli ennen tieteiskuvitelmaa, häämöttää nyt joidenkin tutkijoiden näkökentässä jo 2030-luvulla.
Joka kymmenes ennusti, että kaikki tavalliset ammatit voi automatisoida jo vuoteen 2037 mennessä.
Muitakin uhkakuvia ennustettiin. Valetilit ja hämäävä valeinformaatio oli yksi niistä. Nähtävästi elämme jo sitä aikaa.
Etäisempinä kauhukuvina olivat myös kaikkialle ulottuva valvonta ja robottien sota.
Silti yli kaksi kolmasosaa vastaajista uskoi, että tekoäly tarjoaa ihmisille enemmän hyviä asioita kuin ongelmia.
MONIA maallikkoja ärsyttää tekoälyissä niiden salaperäisyys. ”Reseptejä” ei voi kertoa kilpailijoille.
Tutkijat eivät tosin itsekään aina tiedä, miten ihmeessä tekoäly kehitteli oman löytönsä. Ohjelmat ovat niin mutkikkaita.
Viimeksi salamyhkäisyys on verhonnut tekoälyä Q*. Sitä kehittää Open AI.
On juoruja siitä, että Q* veisi tekoälyn uuteen aikaan, kohti vahvaa tekoälyä. Ylivertaisesta tekoälystä käytetään maailmalla lyhennettä AGI. Se olisi elämän kaikilla älyllisillä alueilla ihmistä fiksumpi.
Tekoälyjä kehittävän Open AI:n johtaja ja yksi perustajista on Sam Altman. Hän uskoo, että AGI tulee.
Q* perustuu nähtävästi enemmän matematiikkaan kuin kielimalleihin, jotka ovat nyt menestyneiden tekoälyjen ydintä.
Suuri yleisö ei ole saanut Q*:sta juuri mitään tietoa.
Kirjoittaja on HS:n tiedetoimittaja.
Kolumni| Tekoälyn tutkijat kertoivat peloistaan ja toiveistaan
20
0
16.01.2024
Tekoälyn uhkakuvia ovat muun muassa työn automatisointi, valeinformaatio ja valvonta, mutta useimmat tutkijat uskovat tekoälyn tarjoavan ihmisille enemmän hyviä asioita kuin ongelmia.
Tekoäly on nyt yksi isoja muutosvoimia. Se selvisi viimeistään vuonna 2023, kun suuret teknologiayhtiöt julkistivat omat tekoälynsä.
Hakujätit kisaavat nyt parhaista tekoälyistä. Käytössä ovat jo Chat GPT, GPT-4, Bingin AI Chat, Googlen Bard ja muitakin.
Jo niitä ennen tekoäly kirjaimellisesti tuntui monen sormissa. Useimmat meistä käyttävät joka päivä ennakoivia tekstinsyöttöjä, kuka kännykässä, kuka tietokoneella.
Alamme pian ehkä jutella arkisesti tekoälyjen kanssa. Mihin tämä johtaa?........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Donald Low
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
Michael Kwet
