Suomesta ei löydy tänä vuonna yhtäkään päivänselvää valintaa Vuoden urheilijaksi, kirjoittaa Ville Touru.
Markkanen, Hradecky, Murto, Puumalainen ja Rovanperä kuuluvat Vuoden urheilija -listauksen kärkinimiin. Kuva: Timo Marttila
Päättyvä urheiluvuosi 2023 nivotaan perinteiseen tapaan yhteen 11. tammikuuta järjestettävässä Urheilugaalassa. Tärkein kysymys ja ennakkospekulaatio kuuluu, kenet valitaan Vuoden urheilijaksi.
Tänä vuonna Suomesta ei löydy yhtäkään päivänselvää valintaa palkinnon voittajaksi.
Kalle Rovanperän toinen peräkkäinen rallin maailmanmestaruus ja Lauri Markkasen valinta NBA:n tähdistöottelun avauskentälliseen sekä sarjan kehittyneimmäksi pelaajaksi lukeutuvat vuoden kovimpiin suomalaissaavutuksiin.
Heidän varjossaan jopa varsin vähälle huomiolle Suomessa on jäänyt Lukas Hradeckyn sensaatiomaisen kova syyskausi Bayer Leverkusenin maalilla.
Kertaalleen Vuoden urheilijaksi valittu Hradecky, 34, on pelannut tänä syksynä uransa parasta jalkapalloa. Hän johtaa kapteenina Euroopan suurliigojen ainoaa tappiotonta joukkuetta Bundesliigan kärkipaikalla – sarjan parhaana maalivahtina ja nollapelitilaston ykkösmiehenä.
Järisyttävän kova temppu maailman suurimman lajin top 3 -liigassa.
Kauden alusta lukien Leverkusenin tappiottomien otteluiden putki kilpailullisissa otteluissa on jo 26 pelin mittainen.
Vuoden urheilija -arvioinnissa Hradeckyn arvoa kuitenkin himmentää se, että yksittäinen palkinto puuttuu, eikä vuoden alkupuolisko ollut häneltä samanlaista loistoa. Huuhkajienkin vuosi oli synkeä.
Leverkusenin kapteeni Lukas Hradecky pelasi sensaatiomaisen syyskauden Bundesliigan ykkösjoukkueessa. Kuva: ANGELIKA WARMUTH / Reuters
Viime Urheilugaalan jälkeen porua herätti Rovanperän kohtelu. Tuolloin historiallisen nuorena voitettu rallin MM-titteli riitti vasta äänestyksen viidenteen sijaan.
Tämän vuoden ehdokkaista Rovanperän lisäksi maailmanmestaruuden lajissaan voitti vain ratakelaaja Amanda Kotaja. Se on jo itsessään merkittävä tekijä vuoden parasta urheilijaa valittaessa.
Rallin MM-sarjan urheilullinen taso on herättänyt aiheesta keskustelua, eikä sitä faktaa päästä karkuun, että MM-tittelistä kilvoitteli käytännössä vain kuusi miestä – ne ainoat, jotka ajoivat koko sarjan läpi. Rovanperä voitti kauden 13 osakilpailusta kolme.
Maailmanmestaruuden arvo suomalaisittain merkittävässä lajissa on kiistaton, vieläpä toisen peräkkäisen, muttei se taida riittää Rovanperän kohdalla taaskaan Vuoden urheilija -valintaan.
Kalle Rovanperä ja Jonne Halttunen voittivat toisen peräkkäisen rallin maailmanmestaruuden. Kuva: AFP / LEHTIKUVA / MICHAL CIZEK
Syy on Markkanen. Valinta globaalin jättilajin ylivertaisen ykkösliigan tähdistöotteluun ja vieläpä sen avauskentälliseen sekä kesällä NBA:n palkintogaalassa vuoden kehittyneimmän pelaajan palkinnon pokkaaminen ovat saavutuksia, joille ei löydy tänä vuonna Suomesta haastajaa.
Markkanen on valintani Vuoden urheilijaksi, mutta ei häntäkään selvänä valintana voi suinkaan pitää.
Urheilussa on kyse pohjimmiltaan voittamisesta, eikä Markkanen joukkuelajin edustajana voittanut tänä vuonna yhtään mitään. Eikä ollut edes lähellä.
Henkilökohtaisella tasolla hän on noussut NBA:n eliittiin, noin top 20 -pelaajaksi, mutta joukkueena Utah Jazz on siitä huolimatta koko sarjan pohjasakkaa, jolla ei ole tälläkään kaudella toivoa päästä edes pudotuspeleihin.
Loppukesän MM-kisatkin olivat Suomelta vaisut, eikä Markkanen pystynyt kantamaan joukkuetta likimainkaan edellisvuoden EM-turnauksen tapaan.
Vaikutusta oli toki varmasti myös kesän varusmiespalveluksella. Eräs toinen hiljattain palveluksessa käynyt suomalaisurheilija puhisi, kuinka ”paskaa ja harjoittelua haittaavaa touhua intti urheilijalle on”.
Vaikkei sillä Vuoden urheilija -valintaan olekaan vaikutusta, lukuisten Suomen tähtiurheilijoiden viimeiseen asti välttelemän varusmiespalveluksen suorittaminen oli megatähti Markkaselta hatunnoston arvoinen suoritus.
Lauri Markkanen on noussut Utahissa NBA:n tähtiluokkaan. Kuva: Alex Goodlett / Lehtikuva
Markkasen, Rovanperän ja Hradeckyn takana Vuoden urheilija -kisassa kärkkyvät judon raskaan sarjan Euroopan mestari Martti Puumalainen, seiväshypyn MM-pronssinainen ja EM-hallikultaa voittanut Wilma Murto sekä suomalaisittain historiallisesti ensi kauden golfin PGA-kiertueelle paikkansa lunastanut Sami Välimäki. Todennäköisesti jonkun heistä vuoro palkinnon voittamiseen on vuoden päästä.
Jos nyt pitäisi veikata, vuoden 2024 urheilijaksi valitaan Pariisin menestyksestä riippuen jompi kumpi Suomen suurista olympiatoivoista, Murto tai Puumalainen.
Tänä vuonna se on Lauri Markkanen.
Lue lisää: Lauri Markkasen ura on sellaisessa pisteessä, että hänellä on vain yksi mahdollisuus
Lue lisää: Lauri Markkasen lähtö Amerikkaan paljastaa: varusmiespalvelus ei ole reilu paikka
Fakta
Aleksander Barkov, jääkiekko
Harri Heliövaara, tennis
Roope Hintz, jääkiekko
Lukas Hradecky, jalkapallo
Reetta Hurske, yleisurheilu
Eetu Kallioinen, skeet-ammunta
Roope Korhonen, pesäpallo
Aleksi Leppä, kivääriammunta
Amanda Kotaja, ratakelaus
Lauri Markkanen, koripallo
Wilma Murto, yleisurheilu
Kerttu Niskanen, maastohiihto
Olli Ojanaho, suunnistus
Martti Puumalainen, judo
Kalle Rovanperä, ralli
Emilia Soini, squash
Jon Sallinen, freestyle-lasku
Sami Välimäki, golf
Juulia Turkkila ja Matthias Versluis, taitoluistelu
Vuoden urheilijasta äänestää Urheilutoimittajain liitto.
Fakta
2022: Iivo Niskanen
2021: Matti Mattsson
2020: Lukas Hradecky
2019: Teemu Pukki
2018: Iivo Niskanen
2017: Iivo Niskanen
2016: Leo-Pekka Tähti
2015: Tero Pitkämäki
2014: Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi
2013: Tero Pitkämäki
2012: Tuuli Petäjä-Sirén
2011: Kaisa Mäkäräinen
2010: Minna Kauppi