Suomalaisilla on varsin yhteneväinen käsitys siitä, millaista on hyvä perhepolitiikka. Nyt sen pitäisi vielä näkyä arjessa, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.
Kuva: Colourbox
Suomi harmaantuu vauhdilla. Erityisesti esikoislapsia syntyy nyt huomattavan vähän. Tällä viikolla julkaistu Väestöliiton perhebarometri kuvaa, miten syntyvyyden lasku alkoi vuonna 2010. Siihen verrattuna Suomessa syntyy nykyisin noin 15 000 lasta vähemmän vuodessa.
Työelämään muutos alkaa heijastua jo parin vuoden päästä.
Samalla yli 85-vuotiaiden suomalaisten määrän ennustetaan kasvavan jopa sadallatuhannella seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Näistä lähtökohdista perhebarometrissa on tutkittu, miten tyytyväisiä suomalaiset ovat perhepolitiikkaan. Koska aineisto on kerätty elokuussa 2022, vastaukset kertovat ennen kaikkea edellisen hallituksen tekemistä toimista ja reaktioista niihin.
Yleiskuva on, että kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi perhepolitiikan onnistuneen hyvin pääministeri Sanna Marinin hallituksen kaudella. Mielenkiintoista ja tärkeää on, että lapsiperheissä asuvien aikuisten ja muiden aikuisten näkemyksissä ei ole suurta kuilua. Suomalaiset tuntuvat olevan varsin yksimielisiä siitä, millaista on hyvä perhepolitiikka.
Kun menee syvemmälle tuloksiin, eroja alkaa tietysti löytyä. Kun kysytään, mihin verovaroja pitää kohdistaa, mikäli ne suunnataan juuri lapsiperheiden tukemiseen, kolmen kärki on: koulu, lasten terveydenhuolto ja lasten harrastusmahdollisuudet. Hyvin lähellä perässä tulevat päivähoitopalvelut.
Koulu on ollut perhebarometreissa listan kärjessä jo pitkään. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset ovat käyneet koulunsa ja sen merkitys on laajasti jaettu.
Kun katsotaan lapsiperheiden vastauksia, niissä korostuu rahallisten tukien merkitys. Ennen kaikkea verovähennykset ja lapsilisät nousevat esille. Eikä ihme, jos elää itse lapsiperhevaihetta, tietysti näillä on merkitystä.
Kyselyn avovastauksissa korostui muutenkin ennen kaikkea rahan merkitys. Nyt pitää muistaa, että aineiston keruun aikaan viime vuoden elokuussa, inflaatio jylläsi todella kovana. Niin ruoan kuin energiankin hinta olivat lukemissa, joka vaikutti suoraan ihmisten elämään.
Tämä näkyi selvästi myös IS:n suuressa talouskyselyssä, jonka aineisto kerättiin tämän vuoden elokuussa, mutta kysymykset koskivat vuotta taaksepäin. Moni koki ruoan, energian ja asumisen hinnan nousseen niin kovasti, että arjen rahankäyttö oli selvästi muuttunut. IS:n kyselyssä avovastauksissa korostuivat lasten tarpeet. Useampi vastaaja kirjoitti tinkineensä lähes kaikesta mutta yritti viimeiseen asti turvata lasten harrastukset.
Lapsiperheet ovat poliitikoille kovin rakkaita, erityisesti vaalien aikaan. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Poliitikoille lapsiperheet ovat kovin rakkaita, erityisesti vaalien aikaan. Kun väestö ikääntyy näin kovaa, perhepolitiikan vaikutukset ovat aikaisempaakin tärkeämpiä. Perhevapaauudistus on tehty hiljattain, joten seuraavaksi katse kääntyy työnantajiin. Työn ja pikkulapsivaiheen yhdistämisen pitää olla aiempaa helpompaa. Lisäksi työpaikoilla pitää olla tunnelma, että kumman tahansa vanhemman on hyväksyttyä jäädä kotiin hoitamaan lasta.
Emme saa isiä osallistumaan aiempaa enemmän lastenhoitoon, jos työyhteisön kulttuuri on sellainen, että isä voi jäädä lapsen kanssa kotiin, jos hänen on ehdottomasti pakko.
Lue lisää: Kommentti: Sitkeä myytti saa isät karttamaan perhevapaita
Lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttaa myös yhteiskunnan ilmapiiri. Tuntevatko he olevansa arvostettuja? Löytyykö omasta kunnasta päivähoitopaikkoja? Onko koulussa järkevän kokoisia luokkakokoja, ja saako lapsi tarvittaessa erityisopetusta?
Katukuvassa Suomen ikääntyminen näkyy. Näin vuoden loppua kohden paljon lapsia näkee lähinnä joulukatujen avajaisissa ja satuikkunoita katselemassa. Joulupukki tuntuu yhä olevan kovaa valuuttaa.
Yhteiskunnan kannalta toivoisi, että lapsia näkyisi enemmän ja että heidän arvonsa tunnistettaisiin.
Perhebarometrissa oli yksi lause joka pysäytti: terve ikääntyminen alkaa vauvana.
Pääkirjoitus: Terve elämä alkaa vauvana – lapsiperheet murehtivat rahan riittävyyttä
10
0
24.11.2023
Suomalaisilla on varsin yhteneväinen käsitys siitä, millaista on hyvä perhepolitiikka. Nyt sen pitäisi vielä näkyä arjessa, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.
Kuva: Colourbox
Suomi harmaantuu vauhdilla. Erityisesti esikoislapsia syntyy nyt huomattavan vähän. Tällä viikolla julkaistu Väestöliiton perhebarometri kuvaa, miten syntyvyyden lasku alkoi vuonna 2010. Siihen verrattuna Suomessa syntyy nykyisin noin 15 000 lasta vähemmän vuodessa.
Työelämään muutos alkaa heijastua jo parin vuoden päästä.
Samalla yli 85-vuotiaiden suomalaisten määrän ennustetaan kasvavan jopa sadallatuhannella seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Näistä lähtökohdista perhebarometrissa on tutkittu, miten tyytyväisiä suomalaiset ovat perhepolitiikkaan. Koska aineisto on kerätty elokuussa 2022, vastaukset kertovat ennen kaikkea edellisen hallituksen tekemistä toimista ja reaktioista niihin.
Yleiskuva on, että kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi perhepolitiikan onnistuneen hyvin pääministeri Sanna Marinin........
© Ilta-Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
