Euroopan Nato-maat vahvistavat puolustustaan mutta myöhässä ja vasta pakon edessä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitteli liittokunnan puolustusministerikokouksessa torstaina yhä useamman Euroopan Nato-maan kasvattavan puolustusmenonsa liiton suosittamaan kahteen prosenttiin maan bruttokansantuotteen arvosta. Kuva: Zhao Dingzhe / Xinhua / ZUMA / MVPhotos
Puolustusliitto Naton eurooppalaiset jäsenmaat vahvistavat puolustuskykyään – tai ainakin puolustusmenojaan – kovimmalla kiireellä sitten kylmän sodan päättymisen.
Puolustusmenojen kasvattaminen alkoi viime vuonna, ja tänä vuonna Euroopan Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot kasvavat kahteen prosenttiin maiden yhteisen vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta.
Nato esitteli puolustusbudjettien kasvua keskiviikkona ikään kuin rohkaisevaksi alustukseksi torstaiselle jäsenmaiden puolustusministerien kokoukselle.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvasi puolustusmenojen kasvattamista ennennäkemättömäksi osoitukseksi Euroopan Nato-maiden sitoutumisesta liittokunnan tavoitteisiin ja Euroopan puolustamiseen.
Stoltenbergin rooliin kuuluu Nato-maiden puolustuskyvyn ja -halun esittäminen suopeassa valossa, vaikka Euroopan Nato-maiden puolustuksessa on ollut enemmän patistelun kuin kehumisen aihetta.
Esimerkiksi siitä Stoltenberg ei erikseen nuhdellut Euroopan Nato-maita, että puolustusmenojen kahden prosentin bkt-osuudesta sovittiin Nato-maiden kesken jo kymmenen vuotta sitten – ja että nytkin tuo haamuraja ehkä saavutetaan vain puolustusbudjetteja ja bkt-lukuja yhteen laskemalla.
Osa Euroopan isoistakin jäsenmaista on kuluneen vuosikymmenen mittaan supistanut puolustusmenojaan, ja edelleen kymmenkunta jäsenmaata jää selvästi alle sovitun tavoitteen.
Sitäkään pääsihteeri ei halunnut erikseen korostaa, että moni Euroopan Nato-maa näyttää havahtuneen hereille vasta pakon edessä – ja vasta saatuaan kylmää jäävettä niskaansa ensin idästä ja viimeksi lännestä.
Ensimmäinen kylmä herätys koitti pari vuotta sitten, kun Venäjän sotahullu presidentti Vladimir Putin aloitti julman hyökkäyssotansa Ukrainassa.
Toinen kylmä herätys kajahti vastikään, kun Yhdysvaltain presidentiksi uudestaan pyrkivä arvaamaton liikemies Donald Trump uhosi jättävänsä presidenttinä Euroopan "vapaamatkustajamaat" puolustamatta Venäjän mahdollisen hyökkäyksen armoille.
Yhdysvaltalaisessa Nato-keskustelussa vapaamatkustajilla viitataan maihin, jotka nojaavat Yhdysvaltain puolustukseen eivätkä itse täytä Naton puolustusmenotavoitetta.
Trumpin uhkaukset eivät ole aivan uusia, mutta nyt Euroopan turvallisuusympäristö on olennaisesti vaarallisempi kuin hänen edellisellä presidenttikaudellaan.
Yhdysvaltain johtajat ovat ennen Trumpiakin patistelleet Euroopan maita kantamaan suuremman vastuun puolustuksestaan. Mutta patistelusta huolimatta molemmin puolin Atlantin on aiemmin vallinnut luja luottamus siihen, että tiukan paikan tullen Yhdysvallat takaa Länsi-Euroopan turvallisuuden.
Vasta Trumpin uhkaukset ovat herättäneet vakavaa epäilyä Yhdysvaltain sitoutumisesta Naton puolustuslupaukseen ja Euroopan puolustamiseen.
Kysymys on eurooppalaisittain kriittinen, sillä Yhdysvallat on Naton keskeinen jäsenmaa ja ylivertainen sotilasmahti, joka on taannut läntisen Euroopan turvallisuuden – ja jättänyt samalla tilaa Euroopan oman puolustuskyvyn laiminlyönneille.
Puutteet Euroopan maiden puolustusvalmiudessa ovat korostuneet Ukrainalle toimitetussa sotilaallisessa tuessa, joka on ollut ratkaisevilta osin Yhdysvaltain varassa.
Eivätkä puutteet liity vain rahaan, vaan nyt puolustuskykyä mitataan määrärahojen lisäksi puolustusteollisuuden kyvyllä tuottaa tarvittavat määrät puolustusmateriaalia. Moni Euroopan Nato-maa lähtee tähän mittelöön auttamatta takamatkalta ei vain Yhdysvaltoihin vaan kenties myös Venäjään verrattuna.
Putinin hyökkäyssotaa Ukrainassa ei voi millään perustein kehua, mutta Trumpin yleensä pöyristyttävää uhoamista voi tässä tapauksessa poikkeuksellisesti vähän kiitelläkin. Ilman sitä Euroopan heräämiseen olisi kulunut vielä pidempi aika.
Pääkirjoitus: Putinin sota ja Trumpin uho yllättivät Euroopan Nato-maat housut kintuissa
9
0
16.02.2024
Euroopan Nato-maat vahvistavat puolustustaan mutta myöhässä ja vasta pakon edessä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitteli liittokunnan puolustusministerikokouksessa torstaina yhä useamman Euroopan Nato-maan kasvattavan puolustusmenonsa liiton suosittamaan kahteen prosenttiin maan bruttokansantuotteen arvosta. Kuva: Zhao Dingzhe / Xinhua / ZUMA / MVPhotos
Puolustusliitto Naton eurooppalaiset jäsenmaat vahvistavat puolustuskykyään – tai ainakin puolustusmenojaan – kovimmalla kiireellä sitten kylmän sodan päättymisen.
Puolustusmenojen kasvattaminen alkoi viime vuonna, ja tänä vuonna Euroopan Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot kasvavat kahteen prosenttiin maiden yhteisen vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta.
Nato esitteli puolustusbudjettien kasvua keskiviikkona ikään kuin rohkaisevaksi alustukseksi torstaiselle jäsenmaiden puolustusministerien kokoukselle.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvasi puolustusmenojen kasvattamista ennennäkemättömäksi........
© Ilta-Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
