Vahvat maavoimat ja liittolaisten tuki ovat tarpeen varauduttaessa Venäjän uhkaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Jääkäriprikaatin sotilaita Nordic Response 24 -sotaharjoituksessa Enontekiön alueella 5. maaliskuuta. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Venäjä kunnioittaa vain sotilaallista voimaa. Näinhän sanonta kuuluu.
Ja jotta voimaa ei tarvitsisi käyttää, sitä pitää välillä näyttää.
Nato järjesti maaliskuussa suuren Nordic Response 24 -harjoituksen Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Se oli vahva voimannäyttö ja osoitus liittolaisten kyvystä toimia yhdessä.
Silti voi kysyä, kuinka hyvässä suojassa Venäjän uhkalta Pohjola on. Pohdittavaa ja parannettavaa on vielä paljon.
Lue lisää: Amerikkalaiskenraalilta hälyttävä varoitus Venäjän kyvyistä – ”Emme puhu kuukausista”
Pohjolan puolustukseen tarvitaan vahvoja maavoimia.
Suomella on suhteellisen suuret maavoimat ja valmius mobilisoida pääosa reservistä aseisiin kolmessa kuukaudessa, arvioi Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen FOI:n tuore raportti.
”Suomen puolustusvoimat pystyy hyvin toteuttamaan nopeatempoisia, pitkittyneitä syvän puolustuksen operaatioita, jollaisissa Ukrainan asevoimat on menestynyt”, FOI kirjoittaa.
Maavoimien tila Ruotsissa ja Norjassa on toisenlainen.
Ruotsi on vasta rakentamassa puolustuskykyään uudelleen. Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen johtaja, kenraalimajuri (res.) Karlis Neretnieks esittää blogissaan, että vahvistaakseen liittokunnan puolustusta Ruotsin pitäisi pystyä lähettämään kaksi prikaatia Suomen tueksi ja kaksi prikaatia Baltiaan. Yksi rannikkojoukkojen pataljoona pitäisi varata suojaamaan Ahvenanmaata. Prikaatissa on noin 5 000 sotilasta, pataljoonassa muutamia satoja.
Ongelma on se, ettei Ruotsilla ole tällaisia kykyjä vielä pitkään aikaan.
Atlantin takaa tulevaan apuun luottavalla Norjalla on puolestaan pohjoisessa vain yksi maavoimien prikaati. Uusia joukkoja on luvassa puolustusvoimien 52 miljardin euron kehitysohjelmassa, mutta vasta vuosien kuluttua.
Lue lisää: Presidentti Stubb kertoo Putinin skenaariosta FT:lle – tähän Venäjä on tähdännyt
Lue lisää: Jos Putin saa tavoitteensa läpi, Suomen turvallisuustilanne voi muuttua kertaheitolla – Aaltola ja Toveri avaavat pelottavaa mahdollisuutta
Pohjolan Tarve varautua Venäjän uhkaan on akuutti, vaikka hyökkäys Natoa vastaan ei olekaan todennäköinen.
Kriisin sattuessa puolustus pystytään kyllä aloittamaan omin toimin, mutta toive nopeista vahvennuksista kääntää katseet väistämättä länteen, kohti Yhdysvaltoja ja Britanniaa.
Nato-jäsenyysprosessin aikana toistui väite, ettei Suomeen ole tarvetta sijoittaa liittolaisten joukkoja – ainakaan pysyvästi.
Keskusteluilmapiiri on jo muuttumassa. Puolustusvoimien tuore komentaja Janne Jaakkola antoi Ylen haastattelussa ymmärtää, ettei muiden Nato-maiden joukkojen sijoittamista Suomeen tule sulkea pois, vaikka siihen ei ole välitöntä tarvetta. Joukot voisivat kenraalin mukaan toimia rotaatioperiaatteella tai esimerkiksi pidennetyissä harjoituksissa.
Muutakin on ilmassa, muun muassa Yhdysvaltain suuren materiaalivaraston perustaminen Pohjolaan ja Naton maavoimien alaesikunnan tulo Suomeen.
Nämä hankkeet olisivat toteutuessaan juuri sitä Naton sotilaallista infrastruktuuria, josta Venäjä on toistuvasti varoitellut.
Venäjän vastatoimia on syytä seurata rauhallisin mielin. Pelokas reagointi Kremlin puheisiin on mennyttä aikaa, johon Suomi ei enää koskaan voi palata.
Puolustusvoimien uusi komentaja, kenraali Janne Jaakkola, ei sulje pois Nato-maiden joukkojen sijoittamista Suomeen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Lue lisää: Britannian puolustusministeri kysyi Pekka Haavistolta yllättävän kysymyksen – kun Venäjä valmisteli hyökkäystä Ukrainaan, kulissien takana Suomi varautui pahimpaan
Turvallisuuspoliittinen ajattelu vaatii sekin vielä kehittämistä ja aivojumppaa.
Ulkopoliittisen instituutin tuore tutkimusartikkeli arvioi, että Suomi joutuu hakemaan tasapainoa kansallisen ja kollektiivisen puolustuksen välillä – Naton artikla 3:n ja artikla 5:n.
”Mistä Suomen puolustaminen nyt alkaa? Mitä Suomi odottaa liittolaisiltaan? Onko Nato suomalaisessa ajattelussa kansallisesta puolustuksesta erillään oleva lisäelementti vai fundamentaalinen lähtökohta, johon koko puolustusjärjestelmä perustuu”, tutkijat kirjoittavat.
Kysymykset ovat hyviä. Toivottavasti niihin saadaan hyviä vastauksia valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja puolustuspoliittisessa selonteossa, jotka ovat valmistelussa.
Pääkirjoitus: Pohjolan puolustus ei ole vielä kunnossa – tarve sijoittaa Nato-maiden joukkoja Suomeen on syytä selvittää
19
0
12.04.2024
Vahvat maavoimat ja liittolaisten tuki ovat tarpeen varauduttaessa Venäjän uhkaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Jääkäriprikaatin sotilaita Nordic Response 24 -sotaharjoituksessa Enontekiön alueella 5. maaliskuuta. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Venäjä kunnioittaa vain sotilaallista voimaa. Näinhän sanonta kuuluu.
Ja jotta voimaa ei tarvitsisi käyttää, sitä pitää välillä näyttää.
Nato järjesti maaliskuussa suuren Nordic Response 24 -harjoituksen Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Se oli vahva voimannäyttö ja osoitus liittolaisten kyvystä toimia yhdessä.
Silti voi kysyä, kuinka hyvässä suojassa Venäjän uhkalta Pohjola on. Pohdittavaa ja parannettavaa on vielä paljon.
Lue lisää: Amerikkalaiskenraalilta hälyttävä varoitus Venäjän kyvyistä – ”Emme puhu kuukausista”
Pohjolan puolustukseen tarvitaan vahvoja maavoimia.
Suomella on suhteellisen suuret maavoimat ja valmius mobilisoida pääosa reservistä aseisiin kolmessa kuukaudessa, arvioi Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen FOI:n tuore raportti.
”Suomen puolustusvoimat pystyy hyvin toteuttamaan nopeatempoisia,........
© Ilta-Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
