Satavuotiaana edesmennyt Yhdysvaltain entinen ulkoministeri jätti ristiriitaisen perinnön. Ratkaiseeko maailmassa vain voima?
Henry Kissinger piti maailmaa paikkana, jossa valtaa käyttävät Vladimir Putinin kaltaiset miehet. Kuva: Gene Jeffers/Globe Photos
Kansainvälistä politiikkaa voi ajatella kahdella tavalla. Toisen mukaan olennaista on kansainvälisen oikeuden toteutuminen ja demokratian turvaaminen. Toisen mukaan kyse on vain voimasta.
Keskiviikkona satavuotiaana kuollut Henry Kissinger kallistui jälkimmäiseen tulkintaan. Hän saapui nuorena pakolaisena natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin. Ulkoministerinä hän ajoi uuden kotimaansa etua keinoja kaihtamatta.
Osa saavutuksista sai kiitosta. Liennytys Neuvostoliiton kanssa eteni. Vuonna 1973 Kissinger sovitteli Lähi-idän Jom Kippur -sotaa. Samana vuonna hän sai Nobelin rauhanpalkinnon Vietnamin sodan päättämisestä. Tosin Kissingerin pohjois-vietnamilainen neuvottelukumppani Le Duc Tho ei ottanut omaa palkintoaan vastaan, koska katsoi sodan jatkuvan. Aseet hiljenivät vasta Pohjois-Vietnamin voittoon vuonna 1975.
Monessa muistokirjoituksessa pohdittiin, oliko Kissinger sittenkin sotarikollinen. Hän kantoi vastuuta julmista pommituksista Kaakkois-Aasiassa. Kissinger järjesteli Chilen sotilasvallankaappausta ja tuki monia muita diktatuureja. Jos tarve tuli, hän lietsoi sisällissotia. Yhteistyökumppaniksi kelpasi jokainen, joka palveli Yhdysvaltain etua.
Kissinger oli hämmästyttävän aktiivinen elämänsä loppuun asti ja konsultoi vielä nykyistä ulkoministeriä Antony Blinkenia. Hän oli valmis auttamaan sekä republikaani- että demokraattipresidenttien hallintoja.
Akateemiselta uralta politiikkaan siirtynyt Kissinger oli kirjoittaja, jonka teoksia oli ilo lukea. Hän otti kantaa loppuun asti.
Joskus Kissingerin mielipiteet yhä nostivat niskakarvat pystyyn. Ennen Venäjän hyökkäystä hän kehotti Ukrainaa luopumaan Nato-haaveista ja ”suomettumaan”. Viime kesänä syntymäpäivähaastattelussaan Economistissa Kissinger jo kannatti Ukrainan Nato-jäsenyyttä, mutta kylmäävin perusteluin.
Hän uskoi sodan päättyvän joka tapauksessa niin, että kumpikaan osapuoli ei ole tyytyväinen. Siksi Venäjänkin etu olisi, että Ukraina olisi Natossa, jossa muut jäsenmaat estäisivät sitä hakemasta revanssia.
Vladimir PUTINILLE vain voima ratkaisee. Hän jos kuka elää kissingeriläisessä maailmassa.
Kissinger ja Putin ovat tavanneet usein ja tuntevat toisensa hyvin. Venäjän johtajan määräämä vastuuton ja rikollinen hyökkäys tuskin yllätti Kissingeriä. Hän ei kavahtanut ajatusta Venäjän etupiiristä, kyse oli vain siitä mihin se ulottuisi.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden valitsi toisen ajattelutavan. Hän kokosi liittouman puolustamaan Ukrainan demokratiaa ja kansainvälistä oikeutta. Se on ollut monella tavalla menestys.
Ukraina ei kuitenkaan ole vielä voittanut. Idealismi ei saisi rapistua.
1970-luvulla Kissinger sai käännettyä Kiinan Neuvostoliittoa vastaan. Se oli hänen mestarinäytteensä. Kissinger uskoi itsekin tämän lopulta ratkaisseen kylmän sodan.
Kissinger vieraili Kiinassa viimeisen kerran viime kesänä jo sata vuotta täytettyään. Kiinan presidentti Xi Jinping otti hänet vastaan kunniavieraana. Kiina katsoi, että Kissingerin avaukset 1970-luvulla hyödyttävät maata yhä.
Yhdysvalloissa ollaan nyt epäilevämpiä. Oliko kaiken nähnyt Kissinger sittenkin sinisilmäinen? Kiinasta on tullut Yhdysvaltain pahin vastus taloudellisesti ja sen sotavoima kasvaa.
Viimeisinä aikoinaan Kissinger oli hyvin huolissaan Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyvistä väleistä. Hän pelkäsi niiden uhkaavan ihmiskuntaa. Lopulta Kissinger ei ehkä ollutkaan vain kyynikko.
Aiheuttaako joululahjojen vuotuinen keksiminen harmaita hiuksia? Onko lahjabudjettisi tänä jouluna tiukempi? Ei hätää – kurkkaa nämä kuumimmat alennuskoodit ja kampanjat, joilla säästät selvää rahaa!
Aiheuttaako joululahjojen vuotuinen keksiminen harmaita hiuksia? Onko lahjabudjettisi tänä jouluna tiukempi? Ei hätää – kurkkaa nämä kuumimmat alennuskoodit ja kampanjat, joilla säästät selvää rahaa!
Pääkirjoitus: Kissingerin opit ovat yhä käytössä – häntä Putin ei yllättänyt
4
0
01.12.2023
Satavuotiaana edesmennyt Yhdysvaltain entinen ulkoministeri jätti ristiriitaisen perinnön. Ratkaiseeko maailmassa vain voima?
Henry Kissinger piti maailmaa paikkana, jossa valtaa käyttävät Vladimir Putinin kaltaiset miehet. Kuva: Gene Jeffers/Globe Photos
Kansainvälistä politiikkaa voi ajatella kahdella tavalla. Toisen mukaan olennaista on kansainvälisen oikeuden toteutuminen ja demokratian turvaaminen. Toisen mukaan kyse on vain voimasta.
Keskiviikkona satavuotiaana kuollut Henry Kissinger kallistui jälkimmäiseen tulkintaan. Hän saapui nuorena pakolaisena natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin. Ulkoministerinä hän ajoi uuden kotimaansa etua keinoja kaihtamatta.
Osa saavutuksista sai kiitosta. Liennytys Neuvostoliiton kanssa eteni. Vuonna 1973 Kissinger sovitteli Lähi-idän Jom Kippur -sotaa. Samana vuonna hän sai Nobelin rauhanpalkinnon Vietnamin sodan päättämisestä. Tosin Kissingerin pohjois-vietnamilainen neuvottelukumppani Le Duc Tho ei ottanut omaa palkintoaan vastaan, koska katsoi sodan jatkuvan. Aseet........
© Ilta-Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Ali Fathollah-Nejad
Rami G Khouri
