Korkea äänestysprosentti voi hyödyttää Haavistoa ja Halla-ahoa. Stubb luottaa kokoomuksen uskollisiin äänestäjiin.
Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho ja Alexander Stubb käyvät sunnuntaina kovan kisan kakkoskierrokselle pääsystä. Olli Rehnin mahdollisuudet ovat lähinnä teoreettiset. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Tämän presidenttikisan erikoisuus on vaikeus saada eroja ehdokkaiden välille. Se ei ole niinkään kiinni heistä kuin Venäjän hyökkäyssodasta. Se loi koko Euroopalle uhan, johon suomalaistenkin on yhtenäisenä vastattava.
Nato-jäsenyyden suuri ulkopoliittinen valinta tehtiin jo. Se on kansan yleisesti hyväksymä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka linjattiin pitkäksi aikaa. Presidenttiehdokkaat ovat siihen sitoutuneet. Ulkopolitiikassa heidän väliltään löytyy vain sävyeroja.
Kun presidentin perustehtävistä on vaikea saada kiihkeitä yhteenottoja aikaiseksi, tv-tenteissä kokeillaan muita aiheita. Torstaina Ylen vaalin ensimmäisen kierroksen viimeinen tentti uhrasi ison osan ajastaan talouspolitiikalle. Se ei kuulu presidentin toimivaltaan, minkä vuoksi Yle on saanut kritiikkiä.
Ohjelman tuottajan Petri Kejosen mukaan tarkoituksena oli puhua arvokysymyksistä. Siksi haluttiin tietää ehdokkaitten suhtautumisesta hallituksen sopeutustoimiin, jotka ovat ”tämän hetken puhutuimpia kotimaan asioita”.
Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen myönsi Helsingin Sanomille, että ”on hyvä pohtia, oliko osuus liian pitkä ja olisiko sitä voinut tiivistää”.
Ratkaisusta voi olla monta mieltä. Kärkiehdokkaiden välille se ei tuonut suuria eroja.
Kokoomuksen Alexander Stubb kierteli aihetta eniten. Valitsijayhdistyksen ja vihreiden Pekka Haavisto kritisoi hallituksen linjaa varovasti. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho puolusti sitä. Valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehn esitti jälleen kuinka presidentti voisi auttaa sovun syntyä työmarkkinoilla.
Kyselyjen perusteella Sdp:n Jutta Urpilaisella, vasemmistoliiton Li Anderssonilla ja kristillisdemokraattien Sari Essayahilla ei juuri ole mahdollisuuksia jatkoon. Talouskeskustelussa he kuitenkin voivat nostaa puolueidensa profiilia.
Kovin paljoa uutta Ylen lähestymistavalla ei siis esiin saatu. Keskustelu tuskin sai montaa äänestäjää vaihtamaan kantaansa.
Vaikka suurta poliittista kiistakysymystä ei olekaan, äänestysinto on suuri. Jo ennakkoäänestykseen osallistuttiin kiitettävästi.
Kun äänestää yksissä vaaleissa, seuraavissakin käy uurnalla helpommin. Jos kiinnostus politiikkaan katoaisi, horjuisi myös edustuksellisen demokratian uskottavuus.
Äänestysvilkkauden uskotaan hyödyttävän joitakin ehdokkaita enemmän. Nyrkkisääntö on, että vanhoilla ja vakiintuneilla puolueilla on enemmän varmoja äänestäjiä. Kun äänestysvilkkaus on alhainen, niiden suhteellinen suosio kasvaa automaattisesti.
Uudemmat puolueet taas hyötyvät korkeasta äänestysprosentista, koska ne vetävät helposti puoleensa liikkuvia äänestäjiä. Nyt on arveltu, että korkea äänestysprosentti hyödyttäisi perussuomalaisten Halla-ahoa.
Hyötyjä voi kuitenkin olla myös Pekka Haavisto, jonka äänistä jopa enemmistö voi ensimmäisellä kierroksellakin tulla muilta kuin vihreiden kannattajilta.
Selvimpänä jatkoon menijänä pidetään Alexander Stubbia. Tosin viimeksi julkistetussa Ylen mittauksessa hänen kannatuksena oli hiukan laskenut.
Vuonna 2012 kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö keräsi suuren kannatuksen. Valitsijayhdistyksen ehdokkaana hänet valittiin suoraan ensimmäisellä kierroksella vuonna 2018.
Tällaisia suorituksia Stubb ei taida olla toistamassa. Mitään Alex-hurmosta ei ole syntynyt. Stubb luottaa silti kokoomukseen tämän hetkiseen suureen kannatukseen ja sen uskollisiin äänestäjiin.
Jännittämään hänkin joutuu.
Pääkirjoitus: Ylen kritisoitu tenttikään ei tuonut ratkaisevaa eroa ehdokkaiden välille – äänestäjät ovat kuitenkin liikkeellä
9
0
26.01.2024
Korkea äänestysprosentti voi hyödyttää Haavistoa ja Halla-ahoa. Stubb luottaa kokoomuksen uskollisiin äänestäjiin.
Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho ja Alexander Stubb käyvät sunnuntaina kovan kisan kakkoskierrokselle pääsystä. Olli Rehnin mahdollisuudet ovat lähinnä teoreettiset. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Tämän presidenttikisan erikoisuus on vaikeus saada eroja ehdokkaiden välille. Se ei ole niinkään kiinni heistä kuin Venäjän hyökkäyssodasta. Se loi koko Euroopalle uhan, johon suomalaistenkin on yhtenäisenä vastattava.
Nato-jäsenyyden suuri ulkopoliittinen valinta tehtiin jo. Se on kansan yleisesti hyväksymä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka linjattiin pitkäksi aikaa. Presidenttiehdokkaat ovat siihen sitoutuneet. Ulkopolitiikassa heidän väliltään löytyy vain sävyeroja.
Kun presidentin perustehtävistä on vaikea saada kiihkeitä yhteenottoja aikaiseksi, tv-tenteissä kokeillaan muita aiheita. Torstaina Ylen vaalin ensimmäisen kierroksen........
© Ilta-Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Ali Fathollah-Nejad
Rami G Khouri
