Jussi Halla-aholla on yksi ominaisuus, joka Olli Rehniltä puuttuu.

Suomi pieni, Amerikka iso.

Suomi kutistuu maailmannurkkaansa, Yhdysvallat täyttää koko maailman.

Suomessa ja Yhdysvalloissa järjestetään presidentinvaalit vuonna 2024. Suomessa ihan alkuvuodesta, Yhdysvalloissa aivan loppuvuodesta. Siellä on täydempi vaalivuosi.

Suomen presidentinvaalit ovat lyhyt rykäisy. Täysillä vedetään vain marraskuusta helmikuuhun. Yhdysvalloissa dramatiikkaa ja häviöiden tragiikkaa riittää läpi vuoden esivaalien ansiosta. Ne siirtävät menestyvän urakuvernöörin äkisti sivuraiteelle.

Nyt on kuitenkin toisin. Donald Trumpin ja Joe Bidenin uusinta näyttää selvältä jo tammikuussa.

Republikaanien ehdokkaaksi pyrkivä Nikki Haley on vaikeuksissa jo parin esivaalin jälkeen. Mielenkiintoista, että joissain kyselyissä hän pärjäisi varsinaisessa vaalissa Bideniä vastaan paremmin kuin Trump.

Yhdysvalloissa esivaalien pitäisi erottaa jyvät akanoista, Suomessa ensimmäisen kierroksen. Suomen Haley on keskustan Olli Rehn. Joidenkin ynnäysten mukaan hän pärjäisi hyvin toisella kierroksella. Sinne hän on jonossa vasta neljäntenä.

Haley ja Rehn ovat asiapenttejä, joilta puuttuu viihdyttävyys. Yllättäen perussuomalaisten Jussi Halla-aholla on sitä, koska hän on sarjakuvamainen hahmo.

Menestyvällä presidenttiehdokkaalla täytyy nykyään olla jokin tällainen koukku. Ei kannata olla aivan tavallinen.

Yhdysvalloissa toistellaan, että presidentinvaalit ratkaisee talous, äänestäjien talous. Yhdysvaltain presidentin valta on niin suuri, että hänen koetaan olevan siitäkin vastuussa.

Suomessa tämä ei päde, kun presidentti hoitaa lähinnä ulkosuhteita. Taloutta liippaavat EU-asiatkin kuuluvat ministereille.

Ei päde enää Yhdysvalloissakaan. Moni talouden viisari osoittaa ylöspäin, mutta äänestäjien suupielet alaspäin. Tästä riittää tulevaisuuden ihmistieteilijöille selvitettävää ja teoretisoitavaa.

Jokin sai kurkkuotteen amerikkalaisten hyvän olon tunteesta, eikä se palaa. Ei se vain Trumpista johdu.

Suomessa hyvän olon fiilis on yksityisasia, josta ei muille leveillä. Amerikkalaista hapatusta, kuten ennen vanhaan sanottiin.

Suomessa huipulla ei tuule kuten Yhdysvalloissa, jossa presidentti istuu peräkkäin kaksi vain kaksi neljän vuoden kautta. Suomessa ne sentään kestävät kuusi vuotta. Ainoa poikkeus kahdeksan vuoden sääntöön on sota-ajan presidentti Franklin D. Roosevelt, joka kuoli virassaan kesken neljännen kautensa.

Suomessa Sauli Niinistö on istunut presidenttinä 12 vuotta ja häntä ennen Tarja Halonen 12 vuotta. Vuoden 1946 jälkeen vain Martti Ahtisaari on tyytynyt yhteen kauteen. Kun on vaivaa nähnyt, miksi jättäisi viran, tittelin ja linnan?

Suomessa pääministeri ottaa vastaan iskut, jotka Yhdysvalloissa osuvat presidenttiin. Siksipä pääministereille on nykyään kova homma kestää yksikin täysi vaalikausi. Toki parhaassa tapauksessa voi lohdutukseksi lipittää kuohuvaa muotinäytöksessä.

Jos Yhdysvallat saisi seuraavaksi fiksun presidentin, hän muutattaisi lakeja niin, että sielläkin olisi pääministeri. Oma suosio olisi taattu. Voisi vain vetää lonkkaa Valkoisen talon sohvalla.

QOSHE - Seppo Varjuksen kolumni: Onnettomat amerikkalaiset tarvitsisivat pääministerin – Suomen presidentinvaali ei ole yhtä traaginen - Seppo Varjus
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Seppo Varjuksen kolumni: Onnettomat amerikkalaiset tarvitsisivat pääministerin – Suomen presidentinvaali ei ole yhtä traaginen

12 1
27.01.2024

Jussi Halla-aholla on yksi ominaisuus, joka Olli Rehniltä puuttuu.

Suomi pieni, Amerikka iso.

Suomi kutistuu maailmannurkkaansa, Yhdysvallat täyttää koko maailman.

Suomessa ja Yhdysvalloissa järjestetään presidentinvaalit vuonna 2024. Suomessa ihan alkuvuodesta, Yhdysvalloissa aivan loppuvuodesta. Siellä on täydempi vaalivuosi.

Suomen presidentinvaalit ovat lyhyt rykäisy. Täysillä vedetään vain marraskuusta helmikuuhun. Yhdysvalloissa dramatiikkaa ja häviöiden tragiikkaa riittää läpi vuoden esivaalien ansiosta. Ne siirtävät menestyvän urakuvernöörin äkisti sivuraiteelle.

Nyt on kuitenkin toisin. Donald Trumpin ja Joe Bidenin uusinta näyttää selvältä jo tammikuussa.

Republikaanien ehdokkaaksi pyrkivä Nikki Haley on vaikeuksissa jo parin esivaalin........

© Ilta-Sanomat


Get it on Google Play