Itä-Suomen kohtaloa surkutellaan, mutta onko koko Suomi lopulta samalla näivettymisen tiellä? pohtii politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Talvinen näkymä Joensuun keskustasta. Kuva: Harri Mäenpää
Tällä viikolla kuultiin taloudessa synkkä tieto, että teräsjätti LSAB:n 4,5 miljardin investointi fossiilivapaan teräksen tuotantoon ei tullutkaan Suomeen ja Raaheen, vaan meni Perämeren pohjukan toiselle puolelle Luulajaan.
Yhtiö on vakuuttanut, ettei ay-liikkeen poliittisilla lakoilla ollut osaa eikä arpaa investointipäätökseen, mutta kaikki eivät sitä tunnu uskovan.
Päätös oli yksi pettymysten sarjassa.
Sattumoisin juuri päätöksen alla lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kirjoitti Helsingin Sanomiin kolumnin (HS 2.4.), jossa hän ennusti, että Pohjois-Karjalassa voi nähdä nyt sen, miltä suuri osa Suomea näyttää kymmenen vuoden kuluttua.
Ennustus on pysäyttävä, mutta kohdallaan.
Pörssiyhtiö Neste päätti pari vuotta sitten sijoittaa uuden jalostamonsa Hollannin Rotterdamiin, kun Kotka tai Porvoo eivät kelvanneet. Norjalaisen Freyer Batteriesin piti tehdä Vaasaan akkukennotehdas. Hanke pantiin ”jäähylle”, ja yhtiö päätti investoida Yhdysvaltain Georgiaan.
Missä se Mika Lintilän (kesk) lupailema Inkoon fossiilivapaa terästehdas mahtaa viipyä? Sijoittaako Suomeen kohta kukaan?
Onko koko Suomi matkalla Pohjois-Karjalaksi, toisin sanoen näivettymässä?
Suomen talous ei ole kasvanut yhtään reiluun viiteentoista vuoteen, talouskehitys on maailman mittaluokassakin surkeimmasta päästä. Julkisen talouden poliitikot laidasta laitaan ovat vuosien varrella suomeksi sanottuna pilanneet pohjia myöten.
Varsinkin Itä-Suomea on lyöty palleaan niin että tuntuu. Ilmat ovat karanneet maakuntien keuhkoista.
Yhteydet Venäjään ovat poikki, kauppa myös. Edes tuulivoimaloita Itä-Suomeen ei voi rakentaa, koska se häiritsee Nato-Suomen ilmavoimien tutkajärjestelmiä.
Tällä viikolla Stora Enso ilmoitti muutosneuvotteluista Imatran ja Anjalankosken tehtailla. Imatralla vaarassa on 120 työpaikkaa.
Taloussurkeuden keskellä hallituksen ja ay-liikkeen välillä käydään historiallista taistelua vallasta ja ennen muuta arvovallasta. Kamppailun hinta kansantaloudelle mitataan miljardilaskimella.
Toistaiseksi päättyneillä poliittisilla lakoilla ay-liike sahaa omaa oksaansa. Firmat lomauttavat ja irtisanovat työntekijöitä, moni yritys kaatuu konkurssiin. Investointihalukkuus Suomeen vähenee taatusti.
Hallitus valmistautuu kehysriiheensä, jossa etsitään kolmen miljardin säästöjä. Eläkkeistä ei pitänyt nipistää, mutta Petteri Orpon kokoomuksen ja Riikka Purran perussuomalaisten puheet ovat jo muuttuneet siihen suuntaan, että myös eläkkeet ovat haukan katseen alla.
Samaan aikaan koko Suomessa katsotaan ja seurataan kauhulla, miten epädemokraattisesti uusi ja uljas sote tulee kohtelemaan maakuntien väkeä – siis koko Suomessa.
Sote-yhtälö on mahdoton. Väestösuhde on onneton, samoin syntyvyys.
Mutta palataan Itä-Suomeen.
Presidentti Alexander Stubb teki ansimmäisen maakuntamatkansa Itä-Suomeen. Kuva kansalaistapaamisesta Joensuun torilla. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti Itä-Suomeen erillistalousaluetta. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vaatii hallitukselta itäisen Suomen tukipakettia, johon kuuluisi ties ja vaikka mitä.
Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen päätti kirjoituksensa positiivisesti, ainakin Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten osalta. Kaikki eivät juo kaljaa auringon laskuun, kuten Leevi and the Leavings laulaa.
Ja onhan sekin jotakin, että Oscar-voittaja, näyttelijä Emma Thompson on ihastunut Koliin. Presidentti Alexander Stubbkin soitti Thompsonille ja teki ensimmäisen maakuntamatkansa Itä-Suomeen – eli romantiikan ohella hyvää tahtoa ei puutu.
Hakematta tosin tulee mieleen Ilmari Kiannon kuvaus siitä, miten Stubbin edeltäjä, Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg tapasi Suomussalmella erään Ryysyrannan Joosepin, jonka kanssa presidentti kävi nykykielellä sisältörikkaan ja eteenpäin katsovan keskustelun.
Pääkirjoitus: Investoinnit pakenevat – onko koko Suomi ajautumassa näivettymisen ja Pohjois-Karjalan tielle?
11
0
05.04.2024
Itä-Suomen kohtaloa surkutellaan, mutta onko koko Suomi lopulta samalla näivettymisen tiellä? pohtii politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Talvinen näkymä Joensuun keskustasta. Kuva: Harri Mäenpää
Tällä viikolla kuultiin taloudessa synkkä tieto, että teräsjätti LSAB:n 4,5 miljardin investointi fossiilivapaan teräksen tuotantoon ei tullutkaan Suomeen ja Raaheen, vaan meni Perämeren pohjukan toiselle puolelle Luulajaan.
Yhtiö on vakuuttanut, ettei ay-liikkeen poliittisilla lakoilla ollut osaa eikä arpaa investointipäätökseen, mutta kaikki eivät sitä tunnu uskovan.
Päätös oli yksi pettymysten sarjassa.
Sattumoisin juuri päätöksen alla lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kirjoitti Helsingin Sanomiin kolumnin (HS 2.4.), jossa hän ennusti, että Pohjois-Karjalassa voi nähdä nyt sen, miltä suuri osa Suomea näyttää kymmenen vuoden kuluttua.
Ennustus on pysäyttävä, mutta kohdallaan.
Pörssiyhtiö Neste päätti pari vuotta sitten sijoittaa uuden jalostamonsa Hollannin Rotterdamiin,........
© Ilta-Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
