Petteri Orpon (kok) hallituksen elo ei ole helppoa ensi keväänä, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Kuva: Vesa Moilanen ja Markku Ulander / Lehtikuva

Huhtikuu on kuukausista julmin.

Alun perin viisaus on peräisin T. S. Elliotin runoelmasta The Waste Land ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomessa Anssi Mänttäri ohjasi samannimisen elokuvan 1983.

Nyt ei kuitenkaan ole tarkoitus lähteä luistelemaan kulttuurin liukkaille jäille, vaan keskittyä pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen ensimmäiseen, erittäin haastavaan kevääseen.

Se tulee olemaan kova koettelemus, kovempi kuin ehkä osataan odottaakaan.

Talven aikana vasemmistovetoinen ay-liike on kurittanut hallitusta poliittisilla lakoillaan, mutta kun huhtikuu koittaa, ne saattavat olla Orpon kannalta riesoista pienimpiä.

Hallituksen kaikista suurin haaste saattaa odottaa itärajalla. Sitä emme vielä tiedä, mutta pelkokerroin on korkealla.

Kun lumet sulavat, itärajan takaa saattaa tulla sellainen joukko turvapaikanhakijoita ja muita tulijoita, joihin Suomessa ei ole totuttu. Pahimmissa skenaarioissa puhutaan jopa tuhansista, ylikin.

Vaikka virallisten rajanylityspaikkojen sulkua jatkettaisiin, reilun 1 300 kilometrin itärajan yli pääsee useita reittejä.

IS kirjoitti (IS 21.2.), miten julkisista satelliittikuvista itärajan takaa näkyy yllättävänkin tiheä tieverkosto, josta valtaosa on ollut suljettuna tai vuosia pois käytöstä.

Lue lisää: Satelliittikuvat paljastavat: itä­rajan takana voi odottaa keväällä vaara – Raja­vartio­laitos kertoo uhka-arvioista

Rajavartiolaitoksessa asia tiedetään, ja rajalla muutenkin.

Rajaseudun taloissa nukutaan keväällä ovet lukittuina.

Asia tiedetään toki myös hallituksessa, joka valmistelee vielä maaliskuun aikana muutoksia rajalakiin, joiden tavoite on torjua maahanmuuton välineellistämistä.

– Tilanne muuttuu, kun sää muuttuu, sisäministeri Mari Rantanen (ps) on varoittanut.

Itärajan ylittäjiä on tullut maastoa pitkin jo talvella, mutta lumien sulettua tilanteen uskotaan pahenevan. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Samaan aikaan hallitus valmistautuu huhtikuun kehysriiheen, jossa talouteen etsitään mahdollisesti noin kolmen miljardin suuruista tasapainottamispakettia. Se pitää sisällään uusia leikkauksia ja veronkorotuksia, esimerkiksi arvonlisäverokantojen korotuksia.

Huuto tulee olemaan sen mukainen.

Tällä viikolla hallitus joutui jo vastaamaan Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymykseen ”työmarkkinoiden kaaoksesta”.

Todennäköisesti oppositio koventaa otteitaan. Lisää välikysymyksiä on taatusti luvassa. Mitään merkkejä ei ole siitäkään, että ay-liike lopettaisi poliittiset lakkonsa, kun hallitus antaa lakkoja rajoittavan pakettinsa maaliskuussa eduskuntaan.

Tältä osin kevät onkin mielenkiintoista seurattavaa.

Jos itärajalla tilanne ajautuu liki katastrofaaliseksi, siis sellaiseksi, että puolustusvoimilta tilataan jo virka-apua ja Suomi joutuu turvautumaan myös EU:n rajaviranomaisten apuun, onko ay-liikkeellä kanttia panna Suomi samaan aikaan seisomaan?

Sellaisessa tilanteessa Hakaniemen masinoimille kohtuuttomille poliittisille lakoille tuskin laajaa tukea löytyisi. Toki myös osa oppositiosta vastustaa hallituksen rajalakimuutoksia.

Kaiken päälle Venäjältä voi odottaa vielä kevään aikana ties mitä hybridivaikuttamista, kun Suomen maaperällä järjestetään historiallisen suurta Naton sotaharjoitusta ja Vladimir Putin saa jatkokauden presidenttinä.

Tilanne on taatusti yhtä haastava myös Suomen uudelle presidentille Alexander Stubbille, joka antaa juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä ensi perjantaina ja ottaa tehtävän vastaan. Ei ole liioittelua sanoa, että Stubb aloittaa presidenttinä historiallisessa tilanteessa. Sitten J. K. Paasikiven aikojen (1946–1956) aloittavalla presidentillä vastaavia haasteita ei ole ollut.

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tuli kaksi vuotta täyteen.

Alun optimismi on vaihtunut pessimismiin.

Kysymys kuuluukin, miten kansallinen yksimielisyys kestää, jos tilanne oikein vaikeaksi muuttuu – varsinkin näinä kahtiajakautumisen aikoina.

QOSHE - Pääkirjoitus: Tämän takia lakkokevät voi olla Orpon ja Purran hallitukselle vain pientä kuohaa – kohta todella testataan kansallinen yhtenäisyys - Timo Haapala
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Pääkirjoitus: Tämän takia lakkokevät voi olla Orpon ja Purran hallitukselle vain pientä kuohaa – kohta todella testataan kansallinen yhtenäisyys

8 0
23.02.2024

Petteri Orpon (kok) hallituksen elo ei ole helppoa ensi keväänä, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Kuva: Vesa Moilanen ja Markku Ulander / Lehtikuva

Huhtikuu on kuukausista julmin.

Alun perin viisaus on peräisin T. S. Elliotin runoelmasta The Waste Land ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomessa Anssi Mänttäri ohjasi samannimisen elokuvan 1983.

Nyt ei kuitenkaan ole tarkoitus lähteä luistelemaan kulttuurin liukkaille jäille, vaan keskittyä pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen ensimmäiseen, erittäin haastavaan kevääseen.

Se tulee olemaan kova koettelemus, kovempi kuin ehkä osataan odottaakaan.

Talven aikana vasemmistovetoinen ay-liike on kurittanut hallitusta poliittisilla lakoillaan, mutta kun huhtikuu koittaa, ne saattavat olla Orpon kannalta riesoista pienimpiä.

Hallituksen kaikista suurin haaste saattaa odottaa itärajalla. Sitä emme vielä tiedä, mutta pelkokerroin on korkealla.

Kun lumet sulavat, itärajan takaa saattaa tulla sellainen joukko turvapaikanhakijoita ja muita........

© Ilta-Sanomat


Get it on Google Play