REIMA SUOMI. Taho jos toinenkin aiheesta valittelee, että Suomen talous ja hyvinvointi eivät ole ehkä 20 vuoteen käytännössä juurikaan nytkähtäneet eteenpäin. Tilanne on niin paha, että päätin kysyä apua oikein tekoälyltä. ChatGPT palveli taas moitteettomasti.

Aluksi mietin milloin yritystoiminta on kukoistanut. Välttämättä katse osuu 1800-luvulle, jolloin sellaiset yritykset kuten Siemens, Miele, Coca-Cola tai Mercedes Benz perustettiin. Suomessa pantiin alkuun esimerkiksi Nokia, Finlayson ja Sinebrychoff. Taitavat tuottaa vieläkin vaurautta nuo kaikki.

Saksalaiset kutsuvat tuota aikaa nimellä Gründerzeit, Amerikassa puhutaan ajanjaksosta Gilded Age. Vakavammat lähteet puhuvat siitä, että nuo yritystoiminnan kultaiset vuodet kestivät vain hyvin lyhyen ajan, mutta ei takerruta nyt yksityiskohtiin.

Tekoäly kertoi tuon ajan hyvän yritystoiminnan syiksi seuraavia asioita:

Ensimmäiseksi kerrottiin teollistumisesta: noihin aikoihin höyryvoima ja kohta sähkö mahdollistivat aivan uudenlaisen teollisen massatuotannon.

Sitten peliin tuotiin innovaatiot, jotka tietysti linkittyvät edelliseen.

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että innovaatioitahan on paljon muitakin kuin vain tuotantoteknologioihin liittyviä.

Kolmanneksi tekoäly muistutti infrastruktuurista, muiden muassa salolaisille niin vaikea rautateiden kehittäminen mainittiin hyvinvoinnin lisääjänä.

Neljänneksi tekoäly toi esiin parantuneen pääomahuollon. Alkoi kasaantua pääomia, joita tehokkaasti ohjattiin yritystoiminnan tarpeisiin.

Viidenneksi tekoäly nosti esiin kehittyvän koulutuksen. Kuudentena se huomautti vakaasta poliittisesta ympäristöstä.

Näin siis on tekoäly puhunut. Mietittäväksi jää, miten voimme uudestaan saattaa aktiiviksi nämä menestystekijät.

Innovointi, joskin usein liian kapeasti ymmärrettynä, on voimissaan, mutta monet noista muista tekijöistä ovat retuperällä. Vaikka maailma on täynnä pääomia, raportoivat useat tahot yrityksistä kuluttajiin rahoituksen saamisen vaikeudesta.

Infrastruktuuri on valitettavasti unohtunut lähes täysin länsimaissa, ja sen puutteellisen nykyisenkin annetaan rappeutua. Uutta teknologiaa pulpahtaa esiin sieltä täältä, mutta yleensä digitaalinen murros on keskeisessä osassa uuden teknologian edistysaskeleissa.

Yliopistot ja muukin koulutus on päästetty rappiotilaan rahoituksen puutteen kautta, ja maailman suuret murrokset tuskin mahdollistavat edes illuusion poliittisesta vakaudesta.

Varmuuden vuoksi päätin vielä kysyä tekoälyltä, mitä roolia työvoimasta huolehtiminen ja ammattiyhdistysliike merkitsivät noita hyvinä kasvun vuosina. Kaiken kaikkiaan maailma oli tuolloin varsin erilainen ja työntekijöiden asema surkea kaikkien nykystandardien mukaan, mutta tekoäly löysi ammattiyhdistykselle ja työntekijöistä huolehtimisella lukuisia hyviä syitä:ammattiyhdistystoiminnalla ja sopimalla saavutetaan työrauha ja vakaus ja saadaan toimivat yhteydenpitokanavat yritysten ja työntekijöiden välille.

Lisäksi tekoäly muistutti, että yritykset, jotka vaalivat suhteita ammattiyhdistykseen saavat parhaan työvoiman. Samoin se totesi, että ammattiyhdistysliikkeen kautta saatu standardointi työehtoihin helpottaa myös työnantajia. Viimeksi tekoäly lisäsi, että toimiva yhteys ammattiyhdistykseen on imagoetu myös yrityksille.

Eli revi siitä!

Kirjoittaja on tietojärjestelmätieteen professori.

QOSHE - Tekoälyn mielestä rautateiden kehittäminen lisää hyvinvointia - Asko Lehtonen
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Tekoälyn mielestä rautateiden kehittäminen lisää hyvinvointia

14 0
15.04.2024

REIMA SUOMI. Taho jos toinenkin aiheesta valittelee, että Suomen talous ja hyvinvointi eivät ole ehkä 20 vuoteen käytännössä juurikaan nytkähtäneet eteenpäin. Tilanne on niin paha, että päätin kysyä apua oikein tekoälyltä. ChatGPT palveli taas moitteettomasti.

Aluksi mietin milloin yritystoiminta on kukoistanut. Välttämättä katse osuu 1800-luvulle, jolloin sellaiset yritykset kuten Siemens, Miele, Coca-Cola tai Mercedes Benz perustettiin. Suomessa pantiin alkuun esimerkiksi Nokia, Finlayson ja Sinebrychoff. Taitavat tuottaa vieläkin vaurautta nuo kaikki.

Saksalaiset kutsuvat tuota aikaa nimellä Gründerzeit, Amerikassa puhutaan ajanjaksosta Gilded Age. Vakavammat lähteet puhuvat siitä, että nuo yritystoiminnan kultaiset vuodet kestivät vain hyvin lyhyen ajan, mutta ei takerruta nyt yksityiskohtiin.

Tekoäly kertoi tuon ajan........

© Salon Seudun Sanomat


Get it on Google Play