Eli matkoilla on mukavaa, mutta kotona parasta. Laitoin varalta sananparrelle suomennoksen, koska nykyisin yhä harvempi osaa ruotsia. Sen sijaan kapulaenglantia amerikkalaisella korostuksella osaa mielestään aika moni.

Tänään kuitenkin huvittaa puhua Pohjoismaista ja meidän kuulumisestamme Pohjolaan. Näinä vaikeina aikoina kun on ihan kiva miettiä mihin me suomalaiset kuulumme.

Harva meistä enää nykyään löytää sympaattista samastumiskohdetta itärajan takaa. Kaukana, ah niin kaukana on kukkahuivien aika.

Historiallisesti on melko selvää, että meidän kotoisen kulttuurimme kehykset ovat tulleet lännestä muiden pohjoismaiden kautta. Meillä Ruotsin valtakunnassa orjuus lopetettiin jo 1300-luvulla, kun sen sijaan Virossa kansaa myytiin maaorjuuteen Venäjän vallan aikana.

Oikeusjärjestyksemme sananvapauksineen ja demokratioineen ovat läntistä perua. Jopa Suomen kansallisesta heräämisestä vastasivat Snellmanin johdolla maamme ruotsinkieliset sivistysporvarit, joista monet eivät edes osanneet suomea, mutta kovin sitä yrittivät opetella.

Ruotsissa käydessä tulee kovin kotoisa olo, jos ei hapansilakkaa ja pommien paukkumista oteta huomioon.

Ja aina prinsessa Victorian vieraillessa Suomessa jokainen meistä tuntuu löytävän itsestään pikkiriikkisen monarkistin.

Siksi en voi olla ihmettelemättä ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen kohdistuvaa epäluuloa ja ylimalkaista suhtautumista. Nuorena, kun asuin vuosikausia Tampereella, törmäsin jatkuvasti siihen, että suomenruotsalaisia pidettiin rikkaina ja koppavina.

Kolmekymmentä vuotta Taalintehtaalla asuneena en voi olla samaa mieltä. Suomalainen duunari on aivan yhtä kova tekemään töitä, puhui hän sitten suomea tai ruotsia.

Joskus törmään myös kielteiseen jaanaamiseen siitä, miten Ruotsi piti meitä siirtomaana ja kiusasi ja verotti. Ikävä kyllä Ruotsin kartanonherrat orjuuttivat ihmisiä aivan tasapuolisesti Pohjanlahden molemmin puolin.

Nyt kun Ruotsin virallinen kieräily toisessa maailmansodassa alkaa olla unohtunut, voisimme keskittyä olennaiseen.

Yhä syvenevät taloudelliset ja sotilaalliset suhteet muiden Pohjoismaiden kanssa ovat tosiasia. Siksi kannattaisi harjoitella ruotsin puhumista, sillä sen kielen osaaminen avaa isompia ovia liike-elämässä kuin englannin solkkaaminen.

Suomi on historiassaan nojannut paljon Saksaan. Mutta Schröderin ja Lipposen tukeman kaasuputken surkea kohtalo osoitti, mistä Saksa oikeasti välittää: itsestään.

Onneksi kansallinen itsetuntomme on parantunut kohisten. Nykyisin voisikin tämä omanarvontuntoa hankkinut kansakuntamme todeta: olkaamme ylpeästi pohjoismaalaisia.

Juha Ruusuvuori
Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva kirjailija

QOSHE - Borta bra, hemma bäst –  ja varmuuden vuoksi sama suomeksi - Salon Seudun Sanomat
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Borta bra, hemma bäst –  ja varmuuden vuoksi sama suomeksi

7 0
04.11.2023

Eli matkoilla on mukavaa, mutta kotona parasta. Laitoin varalta sananparrelle suomennoksen, koska nykyisin yhä harvempi osaa ruotsia. Sen sijaan kapulaenglantia amerikkalaisella korostuksella osaa mielestään aika moni.

Tänään kuitenkin huvittaa puhua Pohjoismaista ja meidän kuulumisestamme Pohjolaan. Näinä vaikeina aikoina kun on ihan kiva miettiä mihin me suomalaiset kuulumme.

Harva meistä enää nykyään löytää sympaattista samastumiskohdetta itärajan takaa. Kaukana, ah niin kaukana on kukkahuivien aika.

Historiallisesti on melko selvää, että meidän kotoisen kulttuurimme kehykset ovat tulleet lännestä muiden pohjoismaiden kautta. Meillä Ruotsin........

© Salon Seudun Sanomat


Get it on Google Play