Maailmanpolitiikassa merkittävää on myös sillä, millaisen kuvan, vaikutelman kansakunta antaa itsestään ulospäin, muulle maailmalle. Siksi monissa maissa valtiojohtokin osallistuu mahdollisimman myönteisen maakuvan luomiseen ja säilyttämiseen, näin myös Israelissa. Muuttaakohan sen uusin sotilastoiminta Gazassa Israelin maakuvaa maailmalla ja meilläkin?
Israelissa myönteistä maakuvaa oli tavallaan helppoa luoda valtion syntymästä lähtien. Israel perustettiin keväällä 1948 YK-päätöslauselmalla Palestiinan mandaattialueelle. YK-päätökseen vaikutti myötätunto juutalaisia kohtaan maailmansodan säälittävimpinä uhreina, kun Saksan natsihallinto liittolaisineen tuhosi keskitysleireillä kuutisen miljoonaa Euroopan juutalaista.
Alueen arabivaltiot eivät kuitenkaan Israelin syntyä hyväksyneet. Ne hyökkäsivät asevoimin uuteen valtioon sen hävittämiseksi. Alivoimaisenakin Israel voitti ensimmäisen sotansa, mikä hämmästytti tuolloista maailmaa.
Se selviytyi voittajana myös kahdesta seuraavasta isosta aseellisesta selkkauksesta arabinaapuriensa kanssa, Kuuden päivän sodasta kesäkuussa 1967 ja Jom Kippurin sodasta lokakuussa 1973. Maakuvaan kasvoi vahva sotilaallinen ulottuvuus: Israel nähtiin voittamattomana sotilasmahtina Lähi-idässä.
Voitettujen sotien jälkeen Israelissa jatkettiin pontevasti nykyaikaisen kansakunnan rakentamista kaikilla elämänaloilla: taloudessa, puolustuksessa, hallinnossa, vaalidemokratiassa ja ulkosuhteissa. Myötätunto Israelia kohtaan oli tuolloin niin suurta, että monista maista lähti joukoittain vapaaehtoisia ystäviä uutta maata ja valtiota rakentamaan.
Suomestakin lähti satoja nuoria maataloustöihin Israelin kibbutseille. Suomen kirkoissa rukoiltiin Jumalalta suojelua sen omaisuuskansalle Lähi-idässä. Monille Israelin maakuva oli tuolloin tahraton.
Juutalaisvaltion synty ja kehitys nähtiin niin myönteisessä valossa, ettei sen synkkää varjoa, palestiinalaisten surullista kohtaloa oltu paljoa huomioitu. Varsinkaan Israelia tukeneissa länsimaissa ei juuri kyselty, paljonko Israelin menestyksestä on rakennettu palestiinalaisten kustannuksella. Mitä kaikkea palestiinalaiset ovat menettäneet vuodesta 1948 lähtien?
Lähi-idän sotien ja selkkausten seurauksena palestiinalaisten asema ja elinolot ovat pitkään vain huonontuneet miehitysalueilla ja pakolaisleireissä. Eivät edes muut arabimaat ole heitä paljoa auttaneet. YK-järjestössä heidän oikeutensa on tunnustettu muttei toteutettu.
Palestiinalaisten kurjuus tiivistyy Gazassa. Siellä asuvilta palestiinalaisilta on evätty tärkeimmät perusoikeudet ja kansalaisvapaudet. Osoituksena heidän epätoivostaan koettiin Hamas-terroristien hyökkäys israelilaiskohteisiin lokakuussa.
Israelilla on oikeus puolustautua myös palestiinalaisten terrorismilta. Se aikoo hävittää Gazasta terrori-iskun tehneen Hamas-järjestön sotilaallisena ja hallinnollisena toimijana. Siihen tarvitaan vielä paljon tappava ja tuhoavaa sotilasvoimaa.
Kohtuuttoman suuren sotilasvoiman käyttäminen Gazassa huonontaisi merkittävästi Israelin maakuvaa. Se voisi vaikeuttaa myös Israelin ulkosuhteita, laajasti ja pitkäänkin.
Vesa Jaakola
Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.
Israelin selviytymistaistelu peittää palestiinalaisten kurjuuden alleen
8
0
20.11.2023
Maailmanpolitiikassa merkittävää on myös sillä, millaisen kuvan, vaikutelman kansakunta antaa itsestään ulospäin, muulle maailmalle. Siksi monissa maissa valtiojohtokin osallistuu mahdollisimman myönteisen maakuvan luomiseen ja säilyttämiseen, näin myös Israelissa. Muuttaakohan sen uusin sotilastoiminta Gazassa Israelin maakuvaa maailmalla ja meilläkin?
Israelissa myönteistä maakuvaa oli tavallaan helppoa luoda valtion syntymästä lähtien. Israel perustettiin keväällä 1948 YK-päätöslauselmalla Palestiinan mandaattialueelle. YK-päätökseen vaikutti myötätunto juutalaisia kohtaan maailmansodan säälittävimpinä uhreina, kun Saksan natsihallinto liittolaisineen tuhosi keskitysleireillä kuutisen miljoonaa Euroopan juutalaista.
Alueen arabivaltiot eivät kuitenkaan Israelin syntyä........
© Salon Seudun Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Ali Fathollah-Nejad
Rami G Khouri
