Omalla sukupolvellani eli meillä suurilla ikäluokilla on ollut varmaan helpoin ja paras elämä Suomen aikaisempiin ja myös meitä seuraaviin sukupolviin verrattuna. Etenkin tekniikan ja lääketieteen keksinnöt paransivat elämää. Hyvinvointi ja kansan koulutus- ja sivistystaso nousivat huomattavasti. Myönteinen kehitys näyttää kuitenkin laantuneen. Mitä on tapahtunut, että monet näkevät nykyisessä elämänmenossa sivistyksen alasajoa?

Sivistys määritellään kasvatuksen ja koulutuksen kautta omaksutuksi tiedoksi ja viisaudeksi sekä henkiseksi kehitykseksi. Koulunkäynti ja opiskelu ovat elinaikanani tulleet maksuttomiksi. Yleissivistyksen taso nousi. Onko se nyt laskenut? Ainakin television tietokilpailuja katsoessa siltä kyllä voi vaikuttaa. Mutta ehkä niihin mennäänkin mukaan vain siksi, että pääsee televisioon, eikä omaksutun tiedon määrä olekaan niin tärkeää.

Suomi hehkutti koulutuksensa korkeaa tasoa ja olikin ensimmäisellä sijalla koululaisten Pisa-tutkimuksissa vuosituhannen alussa useana vuotena. Viimeisissä tutkimuksissa yllämme enää vain vähän keskiarvon yli.

Olen lukenut vanhempieni ja heidän sisarustensa kirjeitä ja viestejä. Vain kaksi nuorinta heistä oli päässyt oppikouluun, jotka olivat maaseudulla vielä siihen aikaan harvinaisia.

Kaikkien sukulaisteni käsiala on selvää ja kaunista. Heidän kirjeensä ovat kieleltään aina selkeitä. Harvat ja vähäiset kielioppivirheet eivät vaikuta ymmärtämiseen.

Nykyään joutuu, etenkin somessa, hyvin usein lukemaan tekstin uudestaan ja arvailemaan, mitä kirjoittaja tarkoittaa.

Yhdyssanat tuntuvat hävinneen. Yleisnimiä kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja erisnimiä pienellä: on liian kiire suoltaa tuntemuksiaan kaikelle maailmalle.

Sivistys-sana muodostettiin 200 vuotta sitten siveä- ja siivo-sanojen perusteella. Kovin kaukana näistä ovat tietyntasoisten lehtien ja nettijulkaisujen otsakkeet. Niissä kirjoitetaan sometähtien viettelevistä pyllykuvista ja mekkojen läpi näkyvistä sivutisseistä.

Naisurheilijoistakin kirjoitetaan räävittömästi ja skandaalinhakuisesti. Uutiset miesurheilijoista ovat ”karmeita” tai ”shokeeraavia” tai sitten ”järkyttäviä paljastuksia”, joista jossain toisessa lehdessä kerrotaan aivan asiallisesti.

Itse en pitäisi historiallisena sensaationa, ettei joku maa päässyt kisassa finaaliin. Yliampuvilla sanoilla vietellään ihmisiä avaamaan viesti.

Myös henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kuuluu sivistykseen. Varhaislapsuudessani hampaita ei pesty säännöllisesti. Lapsilla olikin hampaissaan paikkoja ja aikuisilla hyvinkin nuorena tekohampaat. Seuraavina vuosikymmeninä asiat paranivat jopa esimerkillisiksi.

Mutta nyt, viimeisimmän tutkimuksen mukaan, ammattikoulupojista vain 35 prosenttia harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Syyksi tähän joku ilmoitti kiireen.

Korkeakaan oppiarvo tai asema ei anna takeita ihmisen sivistyneisyydestä. Siihen tarvitaan henkistä kehittyneisyyttä: muiden huomioon ottamista, halua oppia ja kykyä ottaa asioista itse selvä.

Kirjoittaja on halikkolainen aikuiskouluttaja.