Ihmiskunnan historiassa on eletty vaihtelevasti parempia ja huonompia aikoja. Nyt eletään niitä huonompia. Etenkin maailmanpolitiikassa koetaan nyt enemmän taantumaa kuin edistystä menneen vuoden perintönä.
Monet valtiosuhteet ovat huonontuneet viime vuosina. Pahimmillaan niissä käytetään väkivaltaa, ajankohtaisina tapauksina sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä. Sotien syyt ovat erilaisia, mutta näissäkin tapauksissa toimijat ovat neuvottelujen sijasta tarttuneet aseisiin. Lisäksi sisällissodat heikentävät kansojen turvallisuutta, nyt eniten Sudanissa ja Jemenissä.
Erityisesti Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa rikkoo pahasti Euroopan ja koko maailmankin turvallisuusrakenteita. Ennen sitä tuudittauduttiin meillä ja muuallakin uskoon, ettei yksikään suurvalta ylittäisi tällaisen aseellisen hyökkäyksen kynnystä, ei ainakaan niin heikoin perustein kuin Putinin Venäjä teki.
Hyökkäyksellään Venäjä hylkäsi kansainväliset oikeussäädökset ja omaksui viidakon lait. Viidakossa isommat ja vahvemmat eläimet vaanivat pienempiä niitä tappaakseen.
Maailmanpolitiikan viidakossa suurimpia saalistajia ovat muutkin suurvallat. Myös niiden keskinäiset suhteet ovat muuttumassa.
Yhdysvaltain ja Kiinan välillä on monenlaisia jännitteitä. Kauppasotaa ne jo käyvät keskenään. Kiistely Taiwanin asemasta kasvattaa myös sotilaallista jännitystä niiden kesken. Kiinaa ja Venäjää yhdistää Yhdysvaltain vastaisuus.
Sodat ja selkkaukset kiihdyttävät asevarustelua Euroopassa ja Aasiassa. Valtioita militarisoidaan, niiden puolustusbudjetteja kasvatetaan, mikä on sitten pois yhteiskuntien muiden kulujen kuten koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalitukien rahoittamisesta – tämäkin taantumista.
Venäjän Putinin lisäksi maailmanpolitiikan viidakoissa lymyilee muitakin petoja, valloitushaluisia diktaattoreita. He seuraavat nyt tarkasti, voisiko hyökkäyssodalla saada voittoja ja kasvattaa valtaansa naapurustoissa. Venezuelan diktaattori tavoittelee jo isoja alueita naapurimaasta.
Myös kansanvalta on paikoin taantumassa. Viime vuonna viidessä Afrikan valtiossa sotilasvalta syrjäytti kansanvallan. Koko maailmassa aitoja demokratioita on yhä vähemmän, epädemokratioita kuten diktatuureja entistä enemmän.
Kansanvaltaa ja oikeusvaltiota rapautetaan eri tavoin esimerkiksi Israelissa ja Unkarissa, Venäjästä puhumattakaan. Sotaa käyvissä maissa ja diktatuureissa lähes kaikkia ihmisoikeuksia rajoitetaan, monia lakkautetaankin.
Alkaneena vuonna kansanvaltaa testataan valtiollisissa vaaleissa jopa 40 maassa. Noin kaksi miljardia ihmistä saa yrittää valita mieleisensä johtajat käyttämään valtiovaltaa. Monissa maissa vaalidemokratia on kuitenkin jotenkin rikki, kun vaalien ehdokasasettelua rajoitetaan, kun vaalihallinto on puolueellinen tai kun hävinneet eivät hyväksy oikeinkaan laskettua vaalitulosta.
Myös valtioiden taloussuhteissa ja maailmankaupassa on ongelmia. Kaupan vapautta rajoitetaan sotiin liittyvin pakottein. Lisäksi arvokkaimpia hyödykkeitä kuten huippulaatuista teknologiaa ei turvallisuussyistä haluta myydä poliittisille ja sotilaallisille vastustajille.
Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.
Venäjä omaksui viidakon lait – ja samoin tekee yhä useampi valtio
8
0
22.01.2024
Ihmiskunnan historiassa on eletty vaihtelevasti parempia ja huonompia aikoja. Nyt eletään niitä huonompia. Etenkin maailmanpolitiikassa koetaan nyt enemmän taantumaa kuin edistystä menneen vuoden perintönä.
Monet valtiosuhteet ovat huonontuneet viime vuosina. Pahimmillaan niissä käytetään väkivaltaa, ajankohtaisina tapauksina sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä. Sotien syyt ovat erilaisia, mutta näissäkin tapauksissa toimijat ovat neuvottelujen sijasta tarttuneet aseisiin. Lisäksi sisällissodat heikentävät kansojen turvallisuutta, nyt eniten Sudanissa ja Jemenissä.
Erityisesti Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa rikkoo pahasti Euroopan ja koko maailmankin turvallisuusrakenteita. Ennen sitä tuudittauduttiin meillä ja muuallakin uskoon, ettei yksikään suurvalta ylittäisi........
© Salon Seudun Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Ali Fathollah-Nejad
Rami G Khouri
