Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei voi ylläpitää ilman pohjoismaista työllisyysastetta, kirjoittaa Matias Marttinen.

Hallituksen talouspolitiikkaa käsittelevä neuvottelu eli kehysriihi alkaa tänään. Neuvotteluita käydään synkässä talouden tilassa. Suomi on elänyt velaksi yli viisitoista vuotta, ja velkaantuminen kiihtyi huolestuttavalla tavalla Marinin vasemmistohallituksen aikana.

Siksi nykyinen hallitus päätti kuuden miljardin euron sopeutustoimista viime keväänä, jotta velkaantuminen saadaan hallintaan. Velkaantuminen on akuutti ongelma Suomelle, sillä taloustilanne on heikentynyt ja velkaantuminen syventynyt edelleen uusista päätöksistä huolimatta.

Suomi on syvän velkaantumisen vuoksi vaarassa ajautua EU:n tarkkailuluokalle niin sanottuun liiallisen alijäämän menettelyyn ensi vuonna. Se on herätys kaikille puolueille ja päättäjille tilanteen vakavuudesta.

Velkaantumisen hillitseminen edellyttää merkittäviä, useiden miljardien uusia lisätoimia hallitukselta jo ensi vuodelle. Olen hallituksen johdon pyynnöstä johtanut uusien sopeutustoimien valmistelua tämän kevään ajan.

Talouden kunnostaminen on täysin välttämätöntä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut suomalaisille voidaan turvata tulevaisuudessa. Edessämme on vuosia kestävä urakka, jotta talouden suunta saadaan käännettyä.

Vain säästämällä tai veroja korottamalla Suomi ei velkasuosta nouse. Suomen talouskasvu on ollut pitkään kituliasta. Vahva talouskasvu ja työllisyys ovat tärkeä osa talouden kunnostamista.

Siksi hallitus keskittyy riihessä myös talouskasvua vahvistaviin toimiin. Esillä ovat erityisesti uudet toimet, joilla voidaan tukea teollisten investointien houkuttelua Suomeen. Satakunta hyötyisi näistä työkaluista merkittävästi, sillä ison mittakaavan investointeja on kaavailtu niin Poriin kuin Raumallekin.

Viemme eteenpäin lukuisia kasvua tukevia uudistuksia. Teollisten hankkeiden luvitus uudistetaan ja byrokratiaa karsitaan, jotta hankkeet etenisivät nykyistä nopeammin.

Työmarkkinauudistusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä työllistämään nykyistä enemmän. Sosiaaliturvan muutosten ja työn verotuksen keventämisen tavoitteena on kannustaa työntekoon ja työn vastaanottamiseen.

Osaava työvoima on keskiössä Suomen talouskasvun vahvistamisessa. Hallitus tekee historialliset panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, jotta yhä useampi nuori pääsisi opiskelujen syrjään kiinni. Uusia aloituspaikkoja on kohdistettu myös Satakuntaan.

Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei voi ylläpitää ilman pohjoismaista työllisyysastetta. Nyt tehtävillä päätöksillä pyritään siihen, että Suomen talouteen saadaan viimein positiivista kehitystä ja kasvua. Suomella on edelleen kaikki menestymisen edellytykset, mutta se vaatii merkittävää muutosta nykyiseen kehitykseen.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.