Tiedän, että tämä voi vaikuttaa länsisuomalaisessa ilmapiirissä vaaleanpunaiselta hötöltä ja onnellisuushumpalta, Timo Aro kirjoittaa.
Otsikko ei ole myöhäistä aprillia, vaan tutkittu tosiasia. Suomi valittiin maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemättä kertaa peräkkäin. Onnellisuutta tutkittiin kyselyiden ja tilastojen avulla.
Hyvä tulos herätti epäuskoista ihmettelyä Suomessa ja ihailua ulkomailla. Kotimaassa menestystä vähäteltiin ja nostettiin esille useita pahoinvoinnista kertovia tilastoja.
Tarinaa on kiinnostavaa jatkaa pohtimalla, missä asuvat Suomen onnellisimmat ihmiset.
Yhden vastauksen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n Terve Suomi-tutkimus sisältää noin 28 000 vastaajan kyselyaineiston. Tutkimuksessa kysytään muun muassa onnelliseksi itsensä kokeneiden osuutta viimeisen neljän viikon aikana. Vertailukelpoisessa aineistossa oli 32 suurta kuntaa tai kaupunkia.
Vuoden 2020 tulokset olivat hämmentävän hyvät satakuntalaisesta vinkkelistä. Onnellisimmaksi kokivat itsensä raumalaiset ja viidenneksi onnellisimmaksi porilaiset. Molempien kaupunkien mentaliteetit tuntien tulokset lienevät maailman kahdeksas ihme. Ihmetystä ei vähennä se, että listan häntäpäässä olivat Helsinki, Tampere ja Turku.
Miksi Suomen, Rauman ja Porin tuloksia on vaikea uskoa tai ottaa vakavasti?
Syy voi olla perin inhimillinen. Psykologiassa puhutaan negatiivisista vinoumista, joilla tarkoitetaan ihmisten ja yhteisöjen luontaista taipumusta nähdä vialla olevia tai korjausta vaativia asioita mieluummin kuin hyvin tai kunnossa olevia asioita.
Mutta entä jos tulokset ovatkin totta? Entä jos porilaiset ja raumalaiset ovatkin salaa tyytyväisiä elämäänsä ja olosuhteisiinsa toisin kuin vaikka tämän lehden tekstaripalstasta voisi päätellä.
Kaipaan ehkä monen muun tavoin raikkaita avauksia modernille aluekehitykselle, jossa päämäärä ei ole kurjuudella kilpaileminen etujen saamiseksi.
Pori ja Rauma voisivat avoimemmin hyödyntää positiivisen psykologian periaatteita eli tavoitella ihmisten, yhteisöjen ja miksei myös alueen kukoistusta. Tämä tarkoittaa myönteisyyden lisäämistä, onnistumisten korostamista, piilevän potentiaalin tunnistamista tai olemassa olevien vahvuuksien vahvistamista.
Tiedän, että tämä voi vaikuttaa länsisuomalaisessa ilmapiirissä vaaleanpunaiselta hötöltä ja onnellisuushumpalta. Siitä huolimatta kannattaa yrittää, sillä myönteisyydellä on hurja voima. Hyviä asioita kannattaa vahvistaa.
Raumalla ja Porissa on käsissä hyvät kortit erottautua kaupunkien välisessä kilpailussa, jota olisi hölmöä jättää hyödyntämättä.
Vai pidetäänkö edelleen kiinni Eino Leinon viisaudesta, jonka mukaan”kell`onni on, se onnen kätkeköön, kell aarre on, se aarteen peittäköön, ja olkoon onnellinen onnestaan ja rikas riemustansa yksin vaan…”
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori sekä alue- ja väestönkehityksen asiantuntija, joka toimii Turun kaupungin tutkimusjohtajana.
Kolumni| Onni asuu tutkitusti Suomessa, Porissa ja Raumalla – mutta miksi tuloksia on vaikea uskoa tai ottaa vakavasti?
13
22
03.04.2024
Tiedän, että tämä voi vaikuttaa länsisuomalaisessa ilmapiirissä vaaleanpunaiselta hötöltä ja onnellisuushumpalta, Timo Aro kirjoittaa.
Otsikko ei ole myöhäistä aprillia, vaan tutkittu tosiasia. Suomi valittiin maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemättä kertaa peräkkäin. Onnellisuutta tutkittiin kyselyiden ja tilastojen avulla.
Hyvä tulos herätti epäuskoista ihmettelyä Suomessa ja ihailua ulkomailla. Kotimaassa menestystä vähäteltiin ja nostettiin esille useita pahoinvoinnista kertovia tilastoja.
Tarinaa on kiinnostavaa jatkaa pohtimalla, missä asuvat Suomen onnellisimmat ihmiset.
Yhden vastauksen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n Terve Suomi-tutkimus sisältää noin 28 000 vastaajan kyselyaineiston.........
© Satakunnan Kansa
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Tarik Cyril Amar
Rami G Khouri
Mort Laitner
Bradley Blankenship
