”Toisen asteen opiskelijoiden yhdenvertaisuus on mennyttä, sillä tulevaisuudessa oppimateriaalien kustantaminen jää 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden omille harteille”, kirjoittaa Lenni Lehtonen.

Anteeksi, että raivoan: Suomi ei enää ole koulutuksen mallimaa. Sen sijaan Suomesta on istuvan hallituksen johdolla tulossa koulutuksen ja opiskelun kannattavuuden rikki repivä maa, jossa eriarvoisuus kasvaa hallitsemattomasti.

Suomalainen koulutuspolitiikka on ajautumassa ennennäkemättömään tilanteeseen, jonka vaikutukset tulevat heikentämään suomalaista yhteiskuntaa huomattavasti ja pitkällä aikavälillä. Toisesta asteesta tulee jälleen maksullinen, ja korkeakouluopiskelijat työnnetään hakemaan kovakorkoista lainaa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo kehysriihensä päätösten mukaan rajata toisen asteen maksuttomien oppimateriaalien käytön sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Toisen asteen opiskelijoiden yhdenvertaisuus on mennyttä, sillä tulevaisuudessa oppimateriaalien kustantaminen jää 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden omille harteille.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi lukiota voi suorittaa maksuttomasti, sillä tuskin kukaan on ylioppilas 18-vuotiaana. Ylioppilaskirjoituksiin on opiskeltava, ja tarvittavien oppimateriaalien hinnat voivat nousta satoihin euroihin. Ajanjakso opiskelijan 18. ikävuoden lopun ja ylioppilaskirjoitusten välillä on lyhyt, mutta riipaisevan eriarvoistava ja epäoikeudenmukainen nuoria kohtaan.

Toiselta asteelta edetessä kohti korkeakoulujen kampuksia eriarvoisuus sen kuin syvenee, sillä hallitus on päättänyt myös opiskelijoiden palauttamisesta takaisin opintotuen asumislisän piiriin.

Suomen ylioppilaskuntien liiton laskelmien mukaan palautus tarkoittaisi suurimmillaan lähes 2 400 euron leikkauksia opiskelijoiden asumisen tukemiseen vuosittain.

Samalla, kun tuet pienenevät, eläminen kallistuu. Arvonlisäveron noustessa ruuankin hinta nousee. Vanhasta sanonnasta tutut makaroni ja tonnikala opiskelijan ruokavalion kivijalkana vaihtuvat makaroniin ja hanaveteen. Kallistuva arki ja velkataakan kasvu kuormittavat nuorten mielenterveyttä, jonka tiedetään olevan ennestäänkin huonolla tolalla.

Opiskelun ja elämisen kustannuksien kaitsemiseen voi hakea helpotusta lainarahalla. Kertomukset ilmaisesta opintolainasta ovat menneisyyttä, ja opiskelijoiden lainataakka on kasvussa. Yle uutisoi viime keväänä, että opintolainan keskimääräinen summa korkeakouluopiskelijaa kohden oli 22 600 euroa vuonna 2022.

Tärkeää olisi pohtia opiskelijoiden taloutta tukevia toimia, ettei korkeakouluista valmistuisi ylivelkaantunutta sukupolvea ja että korkeakoulututkinnon kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Ilman opiskelijoita Suomella ei ole tulevaisuutta.

Kirjoittaja on 21-vuotias opiskelija Euran Hinnerjoelta.