Sauli Väinämö Niinistö ehti olla lähes kymmenen vuotta hyvien aikojen presidentti. Noilta vuosilta on perusteltua tarkastella kahta korostunutta asiaa: Niinistön poikkeuksellista suosiota syineen ja valtaoikeuksien vaalimista.

Niinistö on tiedostanut presidenttinä arvonsa mutta ollut samalla sympaattisen nokkela varsinaissuomalainen fundeeraaja. Riittävän lähestyttävä ja luotettavan tuntuinen. Suomessa ei ole kuninkaallisia, joten presidenttiparina Niinistö ja tohtori Jenni Haukio ovat paikanneet vajetta.

Niinistö on pitänyt etäisyyttä puolueeseensa kokoomukseen ja pyrkinyt olemaan koko kansan presidentti myös ottaessaan "tolkun" ja "maltin" kantoja suomalaisia jakaviin aiheisiin, kuten maahanmuuttoon ja rasismiin. Ei jopa yli 90 prosenttia suomalaisista olisi muuten kokenut Niinistön hoitaneen tehtäväänsä erittäin tai melko hyvin. Toki kannatuspohja rakentui vahvaksi jo aiemmin. Niinistö keräsi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Suomen äänisaalisennätyksen. Ja kohotti kannatustaan entisestään moittimalla puhemiehenä eduskunnan holtitonta menoa.

Niinistön tyylissä presidenttinä on ollut enemmän Mauno Koivistoa, jopa Urho Kekkosta, kuin arkisemmissa edeltäjissään Martti Ahtisaaressa ja Tarja Halosessa.

Presidentin valtaoikeudet ovat olleet faktisesti rajatummat kuin edeltäjillä, mutta Niinistö käytti niitä mahdollisimman laajasti. Arvojohtajana ja unilukkarina sananvapauttaan painavasti yhteiskunnallisissa kysymyksissä käyttänyt, ulkopoliittisesti osaava ja jopa suurvaltajohtajiin poikkeuksellisen hyviä suhteita rakentanut Niinistö on ollut käytännössä vallakkaampi presidentti kuin Halonen ja Ahtisaari laajemmilla valtaoikeuksilla.

Eniten kipinöi Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella.

Politiikan asiantuntijat ovat välillä jopa närkästyneet Niinistön toisen kauden edetessä siitä, ettei hän tajunnut pitäytyä omalla tontillaan eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Ulkopolitiikan johtamisessa Niinistö alleviivasi valtaansa tauolla. Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti (Niinistön tauko) yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

– Minä pidän siinä kohdassa aina pienen tauon, hän on todennut ties kuinka monesti.

Niinistö ehtii olla presidenttinä neljän ulkoministerin ja kuuden pääministerin aikana. Julkisuuteen asti kipinöi eniten Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella. Marin oli ensimmäinen ja ainoa ei-kokoomuslainen pääministeri, jolla oli merkittävää kiinnostusta myös ulkopolitiikkaan. Juha Sipilän (kesk.) ja pätkäpääministeri Antti Rinteen (sd.) katse oli vahvasti kotimaassa.

Krimin valtaus ja Ukrainan kriisi olivat olleet taustalla totta jo vuodesta 2014. Pakolaiskriisi ja koronakriisikin koettuna. Karkeassa jaossa hyvät ajat kaikkosivat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta kuitenkin varsinaisesti vasta helmikuun lopulla 2022, kun Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainaan. Niinistöllä oli kaksi vuotta toimikautta edessä ja kymmenen takana.

Tämän päivän tarkastelussa viimeiset vuodet leimaavat Niinistön aikaa. Niin käynee myös historiankirjoittajien arvioissa, koska Venäjän hyökkäyksestä käynnistyi kehityskulku, joka johti Suomen Nato-jäsenyyteen huhtikuussa 2023.

Mikään eheä ja looginen kehityskaari Suomen tie Natoon ei Niinistön johdolla ollut. Hän korosti vielä presidentinvaalikampanjassaan 2006 valmiutta Suomen jäsenyyteen eurooppalaisessa Natossa. Niinistöstä tuli presidentti kuusi vuotta myöhemmin, mutta hän ei ole edistänyt sen jälkeen Suomen Nato-jäsenyyttä ennen Venäjän hyökkäystä. Nato-kannatuksen nopea nousu Suomessa vuoden 2022 alussa vaikutti aluksi lähinnä ärsyttävän.

Kevään edetessä palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Niinistölle kuuluu tunnustus merkittävästä roolista Suomen tiellä Natoon sekä Yhdysvaltojen ja Suomen välisen DCA-puolustusyhteistyösopimuksen synnyssä.

Yli 90 prosenttia suomalaisista on ihan oikeassa: Niinistö on ollut hyvä ja osaava presidentti. Toivoa sopii, että niin on maaliskuussa aloittava seuraajakin.

QOSHE - Sauli Väinämö Niinistö ehti olla kymmenen vuotta hyvien aikojen presidentti, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan - Matti Pietiläinen
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Sauli Väinämö Niinistö ehti olla kymmenen vuotta hyvien aikojen presidentti, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan

18 4
10.02.2024

Sauli Väinämö Niinistö ehti olla lähes kymmenen vuotta hyvien aikojen presidentti. Noilta vuosilta on perusteltua tarkastella kahta korostunutta asiaa: Niinistön poikkeuksellista suosiota syineen ja valtaoikeuksien vaalimista.

Niinistö on tiedostanut presidenttinä arvonsa mutta ollut samalla sympaattisen nokkela varsinaissuomalainen fundeeraaja. Riittävän lähestyttävä ja luotettavan tuntuinen. Suomessa ei ole kuninkaallisia, joten presidenttiparina Niinistö ja tohtori Jenni Haukio ovat paikanneet vajetta.

Niinistö on pitänyt etäisyyttä puolueeseensa kokoomukseen ja pyrkinyt olemaan koko kansan presidentti myös ottaessaan "tolkun" ja "maltin" kantoja suomalaisia jakaviin aiheisiin, kuten maahanmuuttoon ja rasismiin. Ei jopa yli 90 prosenttia suomalaisista olisi muuten kokenut Niinistön hoitaneen tehtäväänsä erittäin tai melko hyvin. Toki kannatuspohja rakentui vahvaksi jo aiemmin. Niinistö keräsi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Suomen äänisaalisennätyksen. Ja kohotti kannatustaan........

© Savon Sanomat


Get it on Google Play