Niin kuin lukemattomissa muissakin kodeissa, meilläkin seikkaillaan parhaillaan Opintopolku-sivuston uumenissa ja pähkäillään lukion jälkeisiä koulutussiirtoja.

Homma ei ole helppo. Suomessa on vallalla ajatus, että oikean alan pitäisi löytyä kertaheitolla. Enää ei voi esimerkiksi ottaa vastaan useaa koulutuspaikkaa, pääainetta ei noin vain vaihdeta, vaan uudelle alalle joutuu pyrkimään, ja toisaalta valinnoissa on haluttu suosia ensikertalaisia, jotta välivuosia ei syntyisi. Jopa aikuiskoulutustuki lopetetaan.

Toisaalta vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin silloin 26 vuotta sitten, kun itse hain yliopistoon. On syntynyt kokonaan uusia opiskelualoja, ja hakeminen on keskitetympää.

Ajatus siitä, että oma ala pitää osata heti tunnistaa (tai olisi ehkä pitänyt osata jo lukion alkaessa), tuottaa paineita. Ylioppilaalle on tarjolla valtavasti aloja jo pelkästään yliopistoissa. Lukioikäisen on vaikea hahmottaa, mitä kaikkea uravaihtoehtoja maailma ylipäätään tarjoaa. On pitkälti kiinni omasta elämänpiiristä, millaisiin ammatteihin ja työnkuviin tulee törmänneeksi ja mitkä jäävät täysin katveeseen.

Mitä siis valita, kun vaihtoehtoja on rajattomasti? On vaikea sisäistää, mitä ne kaikki edes ovat, eikä tietenkään voi olla varma, mikä ala itselle lopulta sopii.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

QOSHE - Yliopistot hei! Hakijalle faktaa, ei markkinointia - Tarinoita Tieteestä
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Yliopistot hei! Hakijalle faktaa, ei markkinointia

7 0
14.03.2024

Niin kuin lukemattomissa muissakin kodeissa, meilläkin seikkaillaan parhaillaan Opintopolku-sivuston uumenissa ja pähkäillään lukion jälkeisiä koulutussiirtoja.

Homma ei ole helppo. Suomessa on vallalla ajatus, että oikean alan pitäisi löytyä kertaheitolla. Enää ei voi esimerkiksi ottaa vastaan useaa koulutuspaikkaa, pääainetta........

© Suomen Kuvalehti - Blogit


Get it on Google Play