Yliopistolla puhutaan rahasta enemmän kuin pankin johtoryhmässä. Tällaisen havainnon teki pitkän pankkiuran jälkeen Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessoriksi siirtynyt Reijo Karhinen.
Juuri nyt puhe rahasta on erityisen vilkasta. Ministeriö uudistaa malliaan, jolla se jakaa rahoitusta yliopistoille, ja yliopistot valmistelevat omia sisäisen rahanjaon periaatteitaan. Tämä tapahtuu kerran neljässä vuodessa, yliopistojen tulossopimusten rytmissä.
Yliopistojen rahoituksen ytimen muodostaa ministeriön laskennallinen perusrahoitus, joka on tänä vuonna runsaat 1,9 miljardia euroa. Sitä jaetaan useilla eri kriteereillä, pääosin tuloksiin perustuvien indikaattoreiden perusteella.
Yliopistoissa juuri nyt käytävä keskustelu keskittyy rahoitusmallin indikaattoreihin. Käytetäänkö sisäisessä rahanjaossa samoja tuloksellisuuden kriteereitä, joiden perusteella yliopisto saa rahoituksensa ministeriöltä? Miten eri alojen koulutuksen vaihtelevat kustannukset otetaan huomioon? Voitaisiinko tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta huomioida enemmän?
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.