Ihmiset reagoivat maailman kriisien aiheuttamaan tieto- ja tunnekuormaan eri tavoin. Uutisia välttelevät pyrkivät tismalleen samaan kuin monet uutisfriikit eli rauhoittamaan oloaan ja jäsentämään kaaosta, kirjoitti toimittaja Reetta Räty Helsingin Sanomien kolumnissaan (25.2.2024).

Jyväskylän yliopiston journalistiikan professorin Mikko Villin johtama tutkimusryhmä osoitti viiden maan mediayleisöjä vertailevassa tutkimuksessaan, että uutisia vältellään tilannesidonnaisesti, jos jonkin aiheen koetaan korostuvan liikaa. Toisaalta uutisia ylipäänsä vältellään negatiivisten tunteiden torjumiseksi. Tietoisen uutisten torjunnan rinnalla esiintyy myös tiedostamatonta ”ei-käyttöä”.

Uutisvälttelyn teeman toi tutkimukseen Princetonin yliopiston professori Markus Prior, joka teoksessaan Post-Broadcast Democracy (2007) kuvasi mediakulutuksen merkitystä demokratian toiminnalle: jos broadcast-televisio tasa-arvoisti kansalaisten tietotasoa ja poliittista osallistumista, digitaalisessa mediaympäristössä mediakulutus erilaistuu ja poliittinen osallistuminen epätasa-arvoistuu.

Uutisvälttelyssä ei siis ole kyse vain uutisista.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

QOSHE - Meille luvattiin tietoa ja nopeutta, mutta median digitalisoituminen antaakin roskaa - Media
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Meille luvattiin tietoa ja nopeutta, mutta median digitalisoituminen antaakin roskaa

9 1
04.03.2024

Ihmiset reagoivat maailman kriisien aiheuttamaan tieto- ja tunnekuormaan eri tavoin. Uutisia välttelevät pyrkivät tismalleen samaan kuin monet uutisfriikit eli rauhoittamaan oloaan ja jäsentämään kaaosta, kirjoitti toimittaja Reetta Räty Helsingin Sanomien kolumnissaan........

© Suomen Kuvalehti


Get it on Google Play