Digitalisaation merkitys sote-palvelujärjestelmän pelastajana on tunnistettu hallitusohjelmatasolla: sen odotetaan muun muassa helpottavan sote-henkilöstön työkuormaa ja tarjoavan asiakkaille itsepalveluun nojaavia palvelupolkuja. Paine nopeaan digikehitykseen näkyy myös hyvinvointialueilla: asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on ryhdytty kiireen vilkkaa yhtenäistämään, ja käynnissä tai valmisteilla on useita kilpailutuksia.
Potilastietojärjestelmien merkitys digitalisaation hyötyjen maksimoinnissa onkin suuri. Hyvinvointialueilla tarvitaan yhtenäisiä ratkaisuja, jotta järjestelmien tuottama data saadaan kokonaisvaltaisesti palvelemaan alueiden hoito- ja palveluketjujen kehitystä. Laadukasta, vertailukelpoista dataa tarvitaan myös kansallisesti muun muassa palvelujärjestelmän ohjauksen tueksi.
Koska potilastietojärjestelmät ovat terveydenhuollon kulmakiviä, niihin liittyvien ratkaisujen olisi syytä onnistua hyvin. Käyttöönotoissa on kuitenkin ilmennyt kriittisiä haasteita, joista yksi merkittävimmistä liittyy käyttäjäkokemukseen. Monet potilastietojärjestelmät, eikä vähiten edustamani organisaation Husin käyttämä Apotti, ovat saaneet kritiikkiä käyttöliittymien monimutkaisuudesta ja epäintuitiivisuudesta. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat voineet kokea järjestelmien käytön hankalaksi, mikä on voinut hidastaa hoitoprosesseja ja vaikuttaa potilaiden saamaan hoitoon.
On totta, että käytettävyyden suunnittelussa ei ole onnistuttu kovin hyvin, mutta ainakin yhtä suuri vaikutus negatiiviseen käyttäjäkokemukseen on ollut niin sanotulla rakenteellisella kirjaamisella. Tämä siis tarkoittaa käytännössä vapaamuotoisen potilaskertomustekstin sijasta tehtävää kenttien arvojen täyttämistä ja valikkojen klikkailua. Tämän on koettu laskevan erityisesti lääkärin työn tuottavuutta ja miksei myös mielekkyyttä.
Miksi sitten tietoja pitää kirjata rakenteellisesti? Ajatus on pystyä tuottamaan parempaa hoitoa ja potilasturvallisuutta aktiivisella tiedon hyödyntämisellä. Data ja kehittynyt analytiikka luovat mahdollisuuksia kompleksisten prosessien kartoittamiseen ja systeemiseen tarkasteluun. Niiden avulla voidaan tarkastella terveydenhuollon resurssien käyttöä ja kohdentaa niitä sinne, missä vaikuttavuus on suurinta. Laadukkaasta datasta ja analytiikasta hyötyy myös terveyspalveluiden asiakas: kehittynyt analytiikka mahdollistaa asiakas- ja potilaslähtöisen, yksilöllisen terveydenhoidon ja palvelun kehittämisen sekä näyttöön perustuvan kliinisen päätöksenteon. Ja toki, laadukasta, rakenteista dataa tarvitaan myös terveydenhuollossa kovassa nosteessa olevien tekoälyratkaisujen pohjalle.
Tieto ja järjestelmät itsessään eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös monien vanhojen toimintamallien ja työtehtävien uudelleensuunnittelua. Tämä voi tapahtua vain eri organisaatioyksiköiden saumattomalla yhteistyöllä, ennakkoluulottomalla asenteella sekä rohkeasti uusia ratkaisuja kokeillen ja testaten.
Vaikka potilastietojärjestelmien haasteet ovatkin merkittäviä, ne eivät ole ylitsepääsemättömiä. Kärsivällisyydellä, pienillä arjen innovaatioilla ja yhteistyöllä voimme löytää ratkaisuja, jotka nostavat käyttäjäkokemuksen oikealle tasolle, mahdollistavat kansalaisten helppokäyttöiset digipalvelut sekä edistävät koko terveydenhuollon tehokkuutta ja potilasturvallisuutta. Potilastietojärjestelmät ovat keskeinen osa terveydenhuollon digitalisaatiota, ja niiden kehittäminen ja parantaminen ovat olennainen askel kohti parempaa terveydenhuoltoa kaikille.
Soten digihyötyjen lunastaminen edellyttää toimivia potilastietojärjestelmiä
13
1
08.04.2024
Digitalisaation merkitys sote-palvelujärjestelmän pelastajana on tunnistettu hallitusohjelmatasolla: sen odotetaan muun muassa helpottavan sote-henkilöstön työkuormaa ja tarjoavan asiakkaille itsepalveluun nojaavia palvelupolkuja. Paine nopeaan digikehitykseen näkyy myös hyvinvointialueilla: asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on ryhdytty kiireen vilkkaa yhtenäistämään, ja käynnissä tai valmisteilla on useita kilpailutuksia.
Potilastietojärjestelmien merkitys digitalisaation hyötyjen maksimoinnissa onkin suuri. Hyvinvointialueilla tarvitaan yhtenäisiä ratkaisuja, jotta järjestelmien tuottama data saadaan kokonaisvaltaisesti palvelemaan alueiden hoito- ja palveluketjujen kehitystä. Laadukasta, vertailukelpoista dataa tarvitaan myös kansallisesti muun muassa palvelujärjestelmän ohjauksen tueksi.
Koska potilastietojärjestelmät ovat terveydenhuollon kulmakiviä,........
© Tivi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
